United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
LIINA. Sinun helmas syvyyteen. LEO. Ah! syleilenkö morsiamenani komeata Liinaa? Onko tämä hänen ihana päänsä, joka autuaasti painaa mun poveani? Elämämme on Elysium! Oi Liina! LEO. Tahdot! Mitä tahdon enään, koska taivastani syleilen? LIINA. Tässähän levätkäämme, armahin Leoni, heittäen kaualliset, salatut tuskamme pois! Ooh! LEO. Tässä levätkäämme kuusiston tummassa yössä.
Ja kuu on noussut vasta, Se merta valaisee; Ma syleilen armasta lasta, Ja sydämet sykkielee. Ma hempeen sulo huulten Jään rannalle uinuksiin; "Mitä kuuntelet pauhua tuulten? Miks värjyvi kätes niin?" ""Se ei ole pauhua tuulen, Veenneitojen laulu se on; Ma siskoni äänen kuulen, Mi vaipui aaltohon.""
Hän kirjoitti: "Sydämmestäni ajattelen teitä, rakastettujani, ja syleilen teitä hengessäni. Kiitoksia siitä runsaasta rakkaudesta, joka lapsuudestani asti on tehnyt kaikki joulu-aatot minulle niin valoisiksi ja onnellisiksi, että muisto niistä sulostuttaa yksinäisen jouluni täällä vieraassa maassakin.
Kohta vasten rintojansa painaa äiti aarrettansa, hiljaa vain kun vuoni vierii, laakson tyyness solisten. Ihmiselon salat summat, toivon, lemmen, kuolon kummat syleilen, sa kaunokainen, kun sua aalloin syleilen!
Sua syleilen, ankara aava, Meri väikkyvä uinuvakin, Miten oot minut raittihiks saava, Sen tunnen jo ytimihin. Ja siks läpi kuulean pinnan Haen armahan aartehes niin; Leväriutoilta kristallilinnan Ma sukellan terveyttä kiin. Mua huuhtele, suolallas kasta, Nuor rintani voimista vain, Niin yltyvin harmin ma vasta Luon taakkoja luotani ain.
Hän itse seisoi peilipöydällä, pieni lippu kädessä; vieraat joivat hänen maljaansa, ken tietää, kuinka monetta kertaa. Koputusta kuului ovelta. Leski seisoi avonaisessa ovessa vavisten ja hämillänsä. Muuan herroista juoksi heti hänen luoksensa. "Kas tyttö; annas kun syleilen sinua, enkeliseni!" Leski peräytyi askeleen. "Oh, antakaa anteeksi, minä luulin teitä nuoreksi ja kauniiksi."
Minä syleilen teidän polvianne; ajatelkaas, te suljette oven, en minä teille mitään pahaa tahdo tehdä; Jumalani, tahtoisinko teille mitään pahaa tehdä, teille, ainoalle oikeamieliselle, hyvälle, säälivälle olennolle jonka olen löytänyt, teille, joka ehkä olette minun pelastajani! Antakaa minulle se veitsi yhdeksi minuutiksi vaan, minä annan sen teille takaisin oviluukusta.
Mut nyt mordieu! nyt tunnen Franskan herrat, Ne kavaltavat kansantutkijat. Miks' tämä pilkka, tämä narripeli? MAUNO. Jaa, Paulini. No, no, sua syleilen Mä kerran taas, sä kaukaa tullut vieras. PAULI. Min teimme, lyödäksemme leikkiä Ei tehtykään, vaan syystä tärkeemmästä. NIILO. Hoo! terve, terve, vanhat kumppanit.
"Oi!" tämä nyt sanoi äänellä, joka ei enää ollut tämän mailmaan, "oi! Hedwigini! minä näen sinut taasen! ... minä syleilen sinua vihdoinkin!... Siitä on nyt viisi-toista vuotta ... niin, viisi-toista vuotta olen vartonut tätä hetkeä ... tätä palkintoa... Jumala on hyvä ... hän suo sen minulle vihdoinkin! ... olkoon hänen nimensä ylistetty!
PASTORI. Lapseni, anna kun syleilen sinua! Mistä sait tuon lempeytesi? Jumalako sen antoi sinulle? En minä ole enää kova Jussillekaan enkä Maijulle. Nyt sen lupaan sinulle. Mene, sano se heille. En minä ole enää kova. Ei sitä Jumala vaadi, sillä hän ei itsekään ketään pakoita. Etkö joudu jo? Hän sinua kaipaa. HANNA. Joudun! Nyt joudun. Taivaalle kiitos, sovinto ja rauha palajaa perheesemme!