Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Tässä tulee minun sisareni lupa ottaa meidän pieni neitosemme pois Béthune'n luostarista, jonka ilma sinun mielestäsi on hänelle vahingoksi. Sisareni lähettää tämän luvan sinulle erittäin mielellään, sillä hän pitää paljon tuosta nuoresta tytöstä, jolle hän toiste aikoo olla hyödyksi. Minä syleilen sinua. Marie Michon."
Vaan milloin täytyy NATHAN. Täytyy? Dervishinkö? Ei täydy kenenkään miks dervishin? Ja mitä täytyis? DERVISHI. Mitä anotaan ja mikä oikeaa on dervishistä. NATHAN. Nyt toden lausuit, kautta Jumalani! Sua syleilen, mies, veljeni liet vielä? DERVISHI. Miks ette kysy, mikä oon mä nyt? NATHAN. Olitpa mikä olit! DERVISHI. Jospa olen ma virkamies, jonk' ystävyys voi teille tukala olla?
Anteeksi, mutta minä en voi muuta. Ei suinkaan tässä kaupungissa ole henkilöä, jonka nimi on Hilleri? PORMESTARI. On kyllä. HURMERINTA. Minun pitää saada se mies käsiini. Ja minä häntä syleilen ja suutelen! PORMESTARI. No nyt on meidän vuoro nauraa!
Ja minäkin syleilen niin minä tahtoisin syleillä koko Suomen kansaa! Oikein, veljeni! huudahti Eliina. Sinä laulat oikeata ylioppilaslaulua, vaikka ilman säkeitä, ilman mittaa. Elämä tuntuu minusta niin väljältä, ett'en voi laulaa noita mitattuja virsiä paitse silloin kun yhdyn teidän lauluharjoituksiinne, lausui ylioppilas. Tämän elämän virret ovat kaikki mitattuja, huomautti Heleena.
Minä tahtoisin ilossani suudella, syleillä teitä kaikkia! Ja teitä kaikkia nyt syleilen syleissäni tätä ihanaa serkkuani! Amalia. No Kaarle! Kaarle mieletön! Päästä minut! Oletko riivattu! Mitä ajattelevatkaan nuo ihmiset tuolla vallilla! Kaarle Olavi.
Hän oli muutaman hetken kovin levottomana, vaan hän on jo paljo tyyntynyt, sittenkuin hän lähetti kirjanpitäjänsä sinne pois, ett'ei mitään odottamatonta siellä tapahtuisi. Hyvästi, paras serkkuni! Lähetä tietoja itsestäsi niin usein kuin voit, toisin sanoen, niin usein kuin luulet voivasi niitä lähettää varmaan. Minä syleilen sinua. Marie Michon."
Parhaimmasta on muutos katkerin, Pahinkin kääntyy nauruks. Terve siis, Sa tyhjä ilma, jota nyt syleilen! Se koito, jonka pahimpaan sä syöksit, Ei ole mitään tuulispäilles velkaa. Ken tuossa? Kuin kerjäläinen? Oi, mailma, mailma, oi suas, mailma! Jos meit' ei kummat vaihtos harmistuttais, Elämä vanhuuttaan ei koskaan muistais.
Helga kodissansa taas Uinuu uness' autuaas. Herättyään riemuin huomaa: Saapuu päivä, Luojan luoma! "Konsa iltaan elän sen, Jannea taas syleilen. Kuin hän onkin uskollinen, Palava ja intohinen!" Miekka seinällä. Se vuotta monta kymmentä On siinä rippunut, Sit' aurinko on paahtanut, Se siit' on ruostunut.
HECTOR. Sua syleilen, Sa kelpo vanha kronikka, jok' olet Käsikkäin kauan käynyt ajan kanssa. Ilolla halaan sua, arvon Nestor. NESTOR. Sodassa näin jos syleillä sua saisin, Kun nyt sua ystävänä syleilen! HECTOR. Niin, jospa niin! NESTOR. Tään valkoparran kautta, Ma huomenna sun kanssas ottelen! Niin, terve, terve tänne! Muistan ajan
Vaan siellä maine ansaitaan Ja kalvat välkkyy kunnian, Miss' urhoin verta mittaillaan Ja voitot säikyttävät maailman: Hyvästi hyrskyt lapsien! Hyvästi vaimon vaikerrus! Yks' kerta teitä syleilen, Niin sankar'-riviin rientää urhous. Elma peittää silmänsä ja itkee.
Päivän Sana
Muut Etsivät