United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Aina on omilla mailla Kilvan kihlan kantajia, On niitä etempätäkin Aina markan antajia; Pojat polkuja pitävät, Aina luokseni ajavat Orihilla välkkyvillä, Hevosilla hirnuvilla. Kihlat kilkkavat povessa, Taskut täynnä taaleria, Kukkarot kultarahoja: "Ota tästä neitoseni Kihlat kullan kiiltäväiset!" Kyllä niit' on monta käynyt Hopealta hohtavata, Vaan ei ole vielä ollut Lämpimältä läihkyvätä.
Itse mä satulan saisin Kovan koivun kuoren alta. Orihilla otrat kynnän, Tammalla talon asetan. Lähen kullalla kosihin, Hopialla liehumahan Mokomata morsianta, Konnun kuulua tytärtä Ankaran anopin luota, Apen ankaran talosta. Isoseni ainoseni Vei vasikan Wiipurihin. Osti mulle mustan ruunan, Vaihtoi pienen tamman varsan.
Muill' on pitkät piipunvarret, Kopat kopran täytehiset; Minä tynkyllä typytän, Nahkavarrella naputan. Muut syövät murukaloja, Ja juovat olutpunaista; Minä kiiskiä kitustan, Vesilientä lippielen. Tiirin, liirin, tengan löysin. Tiirin, liirin, tengan löysin, Löysin uuen, löysin vanhan, Vanhan annoin vaimostani, Uuella orihin ostin, Orihilla tamman vaihoin, Tammalla talon asetin.
Orihilla otrat kynnin, Tammalla talon asetin, Läksin kullassa kosihin, Hopiassa liehumahan Mokomata morsianta, Konnun kuulua tytärtä. Anoppi koria muori Oli aittahan menevä. Puhuttelin, lausuttelin: "Onko teillä neittä myöä, Tahi kaupita kanaista?" Anoppi koria muori Hänpä varsin vastaeli: "Kanan kauppa orren alla, Neien nelisnurkkasessa."
Niin päivänä muutamana, huomenna moniahana loi silmänsä luotehelle, käänti päätä päivän alle; keksi mustasen merellä, sinerväisen lainehilla: "Onko se iässä pilvi, päivän koite koillisessa?" Ei ollut iässä pilvi, päivän koite koillisessa: oli vanha Väinämöinen, laulaja iän-ikuinen, matkoava Pohjolahan, kulkeva Pimentolahan orihilla olkisella, hernevarrella hevolla.
Tuuti, tuuti tyttöäni, Tuuti onnea tytölle; Tule onni oppimahan, Sekä lykky löytämähän, Kirjavalla korjallasi, Ruskialla ruunallasi, Valkialla varsallasi, Tasakarva tammallasi, Orihilla olkisella, Herne'varrella hevolla! Kun et tulle oppimahan; Susi syököhön hevosen, Tauti miehen tappakohon, Tuli korjan polttaköhon! Tuuti, tuuti tyttöäni, Nukkumahan tyttöäni!
Kuudes runo Vaka vanha Väinämöinen lähteäksensä käkesi tuonne kylmähän kylähän, pimeähän Pohjolahan. Otti olkisen orihin, hernevartisen hevosen, pisti suitset kullan suuhun, päitsensä hopean päähän: itse istuvi selälle, löihe reisin ratsahille. Ajoa hyryttelevi, matkoansa mittelevi orihilla olkisella, hernevarrella hevolla.