United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siellä oli kauheasti väkeä; pestin antajia ja pestin ottajia. Suurissa pulkissa seisoivat, kaikkialla näytti olevan tuttuja ja ystäviä, joiden kanssa olivat kuin liitossa. Emmi tunsi itsensä hyljätyksi ja yksinäiseksi. Kuka hänestä palvelukseensa huolisi, pieni ja häiveröinen kuin hän oli? Hän seisoi kirkon seinämällä päästökirjoineen ja odotti.
Tällä välin oli Mikko tullut metsästä kotiin ja pirtissä odotteli päivällisen antajia, kun Auno Reetan seuraamana tuli pirttiin. Minulla se on palvelijakin, vaan mitäs sinulla! Yksin on pojaton pinolla, huudahti Auno Mikolle. Mikko katsoi Reetan miellyttävännäköistä, reipasta liikettä ja sanoi: Kunpahan sinulla on, niin pidetään yhteisenä. Yhteisiähän ne ovat uskovaisten tavarat. Ei, ei!
Kyllä niillä muilla tytöillä on vesi suussa, kun näkevät.» »Vieläkö mitä!» virkkoi Katri, vaikka itsekin mielessään ajatteli, että kyllä ne tytöt mieliteolla katselevat. »Johan se nyt sormuksen tähden vesi suuhun tulisi.» »Ei nyt vesi juuri tule, vaan käy niiden vähän sydämelle nähdessään.» »Pöhö! Saavathan ne sormuksen milloin haluavat!» »Saavat kun on antajia.» »Antajista ei puutetta!
Aina on omilla mailla Kilvan kihlan kantajia, On niitä etempätäkin Aina markan antajia; Pojat polkuja pitävät, Aina luokseni ajavat Orihilla välkkyvillä, Hevosilla hirnuvilla. Kihlat kilkkavat povessa, Taskut täynnä taaleria, Kukkarot kultarahoja: "Ota tästä neitoseni Kihlat kullan kiiltäväiset!" Kyllä niit' on monta käynyt Hopealta hohtavata, Vaan ei ole vielä ollut Lämpimältä läihkyvätä.