United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun hän nyt meni ulos käsikärryineen, ei siinä ollut jauhopusseja eikä ruohoja lehmälle, vaan jotakin paljon kallisarvoisempaa. Siinä oli pikku Sidse, katonpanijan lapsi. Kun pikku tyttö vuosi sitten tuli maailmaan, punaisena ja kiukkuisena, oli hän varmaankin yhtä ruma kuin Mads raukka oli ollut samaisessa nuoressa iässä; mutta isoäiti piti hänet aivan kauneuden kuvana.
"Käy pois, Antti, joutuun!" lisäsi hän ja iski niin kavalasti silmää Antille. "Malta, malta", puheli Antti ja tavaili: "iässä, viisaudessa ja ar-ar-mo-mo armossa". "Katsos tässä on tuommoinen luku". "Mikä luku?" "Uusi sanomalehti". "En minä jouda joutavia katsomaan. Lähtään pois!" sanoi Roikka-Taavetti ja iski silmää jälleen. "No annahan, kun pääsen tämän paikan loppuun.
Maria Ivanovna näki vaimo-ihmisen istumassa penkillä vastapäätä muistopatsasta ja istui penkin toiseen päähän. Rouva katseli häntä tarkasti. Maria Ivanovna, heitettyään häneen muutaman silmäyksen, ennätti tarkastaa hänet. Rouva oli puettu valkoiseen aamupukuun, yö-myssyyn ja röijyyn. Hän oli nähtävästi noin neljänkymmenen iässä.
Aamulla varhain syksyn sumussa kulkee kaksi lasta, poika ja tyttö, kumpikin noin kuuden tai seitsemän vuoden iässä, käsitysten puistontietä myöten kylästä ulos. Tytöllä, joka nähtävästi on iältään vanhempi, on taulu, kirjoja ja vihkoja kainalossa; poika kantaa samoja kapineita avonaisessa, harmaasta palttinasta tehdyssä, laukussa, joka riippuu hänen olkansa yli.
Mutta Antti oli jo siinä suhteessa muodostanut varman mielipiteen ja ajatteli itsenäisesti: »Mitä muutamien vuosien ero iässä tekee ... monessa romaanissa joutuu vanhempi nainen nuoren miehen kanssa naimisiin, ja he voivat elää onnellisesti kaiken ikänsä.» Ylioppilastutkinnon suoritettuaan, kun hän palajaa kotiin valkoinen lakki päässä, oli hänen aikomus ilmoittaa rakkautensa.
No, mutta sanokaa minulle, kuinka vanha te olitte silloin, kuin me tutustuimme? Sganarelle. Totta toden perään, silloin en ollut kuin kahden-kymmenen vuoden iässä, Jeronymus. Kauanko olimme Roomassa yhtenä? Sganarelle. Kahdeksan vuotta. Jeronymus. Montako vuotta asuitte sitten Englannissa? Sganarelle. Seitsemän vuotta. Jeronymus. Entäs Hollannissa, jossa sen jälkeen olitte? Sganarelle.
Hänen päivänsä olivat kuitenkin luetut; hän sai ainoastaan kaksi ja puoli vuotta nauttia levollisuutta ja onnea tässä maakartanossaan. Hän sattui vilustumaan ja kuoli 14 päivänä Joulukuuta 1797 kuudenkymmenenseitsemän vuoden iässä.
Himmolan maalla asui itsellisihminen, kraatarin Leena, joka tavallisesti kävi pidoissa ruuanlaittajana. Hänen miehensä, pitäjän paraita mestaria, oli kuoltuaan jättänyt leskellensä vähän tavaraa ja tyttären, joka minun Himmolaan tullessani oli täydessä piikuuden iässä. Meidän välillemme syntyi naimisen hommaa; ja minä huomasin Katrin sopivaksi minulle.
Tämän uljaus ja onnettomuus näin nuorella iällä häntä syvästi liikuttivat. Hän mietti: "jos minulla olisi poika, se olisi tuossa iässä!" Ja, niinkuin isä, hän tätä hoiti ja holhosi. Pimeä tuli aikaisin. Oli Helmikuun viimeinen päivä, sumuinen päivä. Yö milloin synkeä, milloin valoisa.
Niin päivänä muutamana, huomenna moniahana loi silmänsä luotehelle, käänti päätä päivän alle; keksi mustasen merellä, sinerväisen lainehilla: "Onko se iässä pilvi, päivän koite koillisessa?" Ei ollut iässä pilvi, päivän koite koillisessa: oli vanha Väinämöinen, laulaja iän-ikuinen, matkoava Pohjolahan, kulkeva Pimentolahan orihilla olkisella, hernevarrella hevolla.