United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta miksi haastelen kauneudesta? Onhan lupaus vapaa, pyhin vala mun sitonut omaan kihlattuuni ijankaikkiseksi. Niin, mille tuntuu sinusta Niilo? Minusta on kasvoissansa jotain inhottavaa. HANNA. Koska sielumme kerran yhden on valinnut, ei huomaa se enään muiden kauneutta. ELMA. Sinä tiedät sen? HANNA. Hyvin tiedän sen. ELMA. lemmit? Ken on sun lemmittysi? HANNA. Siis tahdot tiedon.

Sua silmihin katsoa tohdi en, vaan katselen maahan ja mairittelen. Sinä poljit mun pikku ylpeytein ja viekas on orjan kieli. Se oli niin pieni, niin pieni vain, mut se oli sentään mun ainoain. Sua soimaa en, sua heitä en mut se kävi niin syvälle sydämehen. Ja jos mua lemmit armahain, niin tehkäme liitto ja vakaa, että ensi kekrinä tämäkin poika jo kultansa rinnalla makaa.

Jalo herra, Apusi suo, nuo käynnit hältä kiellä; Ma koitin turhaan. TIMON. Mies on rehellinen. ATEENALAINEN. Nyt häll' on tilaisuus se näyttää, Timon; Rehellisyydell' oma palkkans' olkoon, Se älköön tytärtäni voitekselko. TIMON. Lempiikö tyttö häntä? ATEENALAINEN. Hän on nuori Ja herkkä; oman nuoruutemme kiihko Osoittaa kyllin, kuinka häälyvä Se nuoruus on. lemmit tyttöä?

Ihanaan aikaan Toukokuun, Kun lintuin laulut soivat, Ma silloin hälle virkoin Tän kaihon ja sen hoivat. Mun kyynelistäni puhkee Moni kukkakin väikkymään, Ja huokaukseni helkkyy Kuin satakielten ään'. Ja jos mua lemmit, lapsi, Saat kaikki kukkani nää, Ja ikkunas alla aina Satakielet ne helkyttää.

Ja jos mua lemmit armahain, niin tule minun tupaseeni! Tupa on tehty ja kaunistettu mun nuorehen sydämeeni. Tupa on hongista huolitettu ja karsina kalevanpuista! Ja jos mua lemmit armahain, niin ethän huoli muista? N

Se on yhtä varmaan kuiskannut totta kuin se kova tuomio, jonka minulle olet julistanut, oli oikea! Bartholdus Simonis. Tuomio? En tuomitse, Anna, sinun erhetystäs! Vaan kenties olen sanonut jotakin loukkaavaa? En tarkoin muista mitä kaikkia olen sanonut... Mutta, Anna, en tuomitse sinua! Olisitko voinut tehdä toisin henkesi pelastajalle? Anna, sinä lemmit minua!

Ystävyyden tarkat silmät pian huomaavat, että Sinä lemmit, mutta että kainostelet ja viivyt, syystä ett'et tahdo tarjota lemmityllesi alhaista asemaasi; mutta etkö pidä sitä kohtuullisena, että annat hänelle tilaisuutta valita miehen ja rikkauden välillä? Ja jos suostut minun ehdotukseeni, niin saat sitä paitse sangen arvollisen aseman yhteiskunnassa ja hyvät tulot.

CASSIUS. Titinius, jos mua lemmit, Heponi selkään käy ja kannust' anna, Siks että sun se vie tuon joukon luokse Ja tänne jälleen: tiedon tahdon, onko Vihollisia nuo vai ystäviä. TITINIUS. Kuin aatos olen joutuun täällä jälleen. CASSIUS. Käy, Pindarus, ja kunnaan huippuun nouse. Näköni ain' on heikko ollut; tarkkaa Ja kerro, mitä näät tanterella. No, mitä näet? CASSIUS. Mitä näet ?

Vaan johan avaruuden sylihin puhalsinkin ulos hohteeni ja sijahan astukoon viileys ja rauha; ja voimallisesti tahdon katsahtaa taas, käydessäni jouduttamaan hänen lähtöänsä. Tai onko noidannuoli, sinkoellen sinne tänne, hurmannut pilan piian mielen? Ei, vaan rakkauden nuoli on tehnyt tässä työnsä, hahaa! Hän lempii sinua, poika, ja sinä lemmit häntä! Hyvä!

Myöntyväsi tiedän, Ja sanas uskon; mutta jos sa vannot, Voit sanas pettää; väärää lemmenvalaa, Sanotaan, nauraa Zeus. Oi armas Romeo, Jos lemmit, niin se suoraan sano; mutta Jos liian hevin saavasi mun luulet, Tylyksi käyn ja häijyks, annan kiellon, Jos kosit; muuten en, en millään lailla.