United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos et ois rikkonut, min Häneen vannoit, Niin puolisoni rakentama sopu Ei rikki ois ja veljeni ei kuollut. Jos et ois rikkonut, min Häneen vannoit, Niin päätäs ympäröivä kultavanne Mun hennon Edwardini kiertäis otsaa Ja molemmat viel' eläisivät prinssit; Maan mullass' on nyt hentoisien kehto; Teit heistä madonruokaa, valarikko. Nyt mihin vannot? RICHARD. Tulevaisuuteen.
"Kuningas ei sitä tiedä", jatkoi paashi, "ja sinä vannot minulle tämän ristin kautta" hän oli temmaissut sen kultavitjoista Korinnan kaulasta "keltä olet saanut tämän? äidiltäsi, niinkö sanot? sinä vannot tämän ristin kautta, ett'et sinäkään sitä tiedä, taikka minä muuten ammun!"
"Hän lupaa minulle kuninkuuden purppuran, mutta riistää minulta vapauden. "Sitten tulet sinä ja ahdistat minua turhalla kosinnallasi, joka ei johda mihinkään tulokseen. "Olen väheksynyt sinua vapaana ollessani. Luuletko sinä, hullu, että amalien tytär suostuu väkisin, vankinasi ollessaan? "Sinä vannot rakastavasi minua. "Niinpä kunnioita minua myöskin. "Kunnioita tahtoani, laske minut vapaaksi.
Teidän Armonne, Ma vannon... Puolin sydämin sä vannot Ja puoleks polvillas ja puolin mielin. Mun armoni sä hylkäsit. En luota Ma lupauksiin. Mestauslavan luona Tapaamme toisemme. Jää hyvästi! Nyt Daniel Hjortin luo. Mua seuraa, Scheel! Siis kuolema! Vaan unta haihtuvaa Ol' eloni, ja jälkeä en yhtään Ma jätä maailmaan. Oi, raskast' on, Niin raskasta on sentään nuorna kuolla! Seitsemäs kohtaus.
Odotahan hiukan, sanoi pieni tuomari miettivän näköisenä, ennenkuin vannot, tahtoisin nähdä sitä saviruukkua, jonka Ali Chodjah antoi sinun haltuusi. Se pojista, joka oli Ali Chodjah, läksi etsimään jotakin astiaa ja palasi hetken kuluttua rikkinäinen ruukku kädessä. Onko tämä sama ruukku, joka oli sinun aitassasi? kysyi tuomari Mustafalta. Hän myönsi sen samaksi.
Ystäväni, te Rajoille joukkojen luo joutukaa Ja sydämmien pätsiin tehkää tulta, Ett' uskalluksen liekki lekottaisi, Ja sanokaa: jo tietäjä on tullut. Vaan viivy, Zuur! Siis vannot tyttäresi, Ihanan Kosbin, mulle antaaksesi? ZUUR. Sun vaimoksesi? Niin kuin puhuttu. Kas tuossa käsi. EGLON. Liittoon ikuiseen Näin Moab yhdistyy ja Midian. ZUUR. Jos sallii Baalak sen.
Tiesinkös sun majaan käyväs Ensi luokan hotelliin! Mikä valhe suudelmissas! Miten hurmaa teeskelys! Sulo pikku petoksissas, Suloisempi pettymys! Miten väistänetkin, armaan', Tiedän, minkä sallit sä! Mitä vannot, uskon varmaan, Mitä uskot, vannon mä. Lumivalkeille olkapäilles Mä pääni painaa saan, Ja varkain kuuntelen, minne Käy sydämes kallistumaan.
Uskonto valan täyttämistä vaatii, Mut sinä vannoit uskontoa vastaan; Min kautta vannot, sitä vastaan vannot. Teet toden tähden valan valaa vastaan; Jos todeks sit' et tiedä, mitä vannot, Niin vannot sen vain, ettet väärin vanno; Ois muuten vala pelkkää ilvettä. Mut sinä vannoit vannovasi väärin, Niin, väärin, jos sen täytät, minkä vannoit.
Jos varastat, niin heti se syyttää; jos vannot, niin oiti se sättii; jos makaat naapurin vaimon kanssa, niin kohta se sinut ilmaisee; se on semmoinen punastuva, kaino henki, joka panee miehen sydämmen pyörälle; se tekee jos jonkinlaisia estelyksiä; pakotti minua taannoin antamaan takaisin rahakukkaron, jonka sattumalta olin löytänyt; se tekee miehestään kerjäläisen; se on kaikista kaupungeista ja kauppaloista karkoitettu vaarallisena kapineena; ja jokaisen, joka tahtoo elää hyvin, täytyy luottaa omaan itseensä ja elää ilman sitä.
PELTOLA. Vai vannot sinä vielä sielusi helvettiin, sinä kurja. Mutta katsopas tätä! HELENA. Mitä? tuo huivi? PELTOLA. Ahaa, jokos kalvenet? HELENA. Jumalan tähden, sanokaa, mitä tarkoitatte tuolla huivilla? PELTOLA. Niin, huomaatkos, sinulla ainoastaan on tänlainen huivi nähty, ja sinun omaksesi voi ken tahansa sen todistaa. HELENA. Enhän sitä kielläkään.