United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinäkö se olet? Katsoo hetken kysyvästi. Emma, mikä sinulla on? Mikäkö? Ei mikään! Sinähän aivan kuin pelkäisit minua. Mitä on tapahtunut? Vai olisitko? Mitä? Hm! Minä vaan ajattelin, että jos Jos? Tulin, näet, hyvästi jättämään. Lähden huomenna matkalle. Minne? Minä tässä eräänä päivänä kirjoitin Varkauteen kirjeen hakien koneenkäyttäjän paikkaa siellä tehtaassa.
"Minä tahdon tietää minkätähden sinä purat kihlauksemme, tahdon tietää onko se ainoastaan sentähden, että ... sentähden, että sinä et voi minua kärsiä ... tahi onko sinulla ... olisitko sinä ... onko syy siihen joku toinen ... mieltymys..." Gabrielle käänsi äkkiä pois päänsä.
Niin, ajattele, että Liina on vallan samallainen kuin hän nyt on, samalla ulkomuodolla, samalla sivistyksellä ja samalla hyvällä sydämellä; mutta rikkaan Anton'in tyttären asemassa köyhä, esimerkiksi papin tytär, tai sellainen olento raukka, joka istuu ja neuloo maksua vastaan; olisitko sinä silloinkin kiintynyt häneen. Berndt punehtui.
Se on yhtä varmaan kuiskannut totta kuin se kova tuomio, jonka minulle olet julistanut, oli oikea! Bartholdus Simonis. Tuomio? En tuomitse, Anna, sinun erhetystäs! Vaan kenties olen sanonut jotakin loukkaavaa? En tarkoin muista mitä kaikkia olen sanonut... Mutta, Anna, en tuomitse sinua! Olisitko voinut tehdä toisin henkesi pelastajalle? Anna, sinä lemmit minua!
»Ehkä erehdyn ja voihan ihminen niin helposti erehtyä mutta minusta kuitenkin näytti siltä, kuin en minäkään olisi ollut sinulle aivan yhdentekevä. Kun olimme viinimarjoja syömässä teidän puutarhassanne, niin sinä kutsuit minua luoksesi parhaaseen pensaikkoon, taitoit täyteläisimmän tertun ja ojensit sen minulle pensaan yli. Olisitko tehnyt tämän, ellet olisi minusta vähääkään välittänyt?»
Ei, vaan ruumiissa kiinni ... niinkuin jonkun vyön alla. Olisitko ehtinyt saada sen maihin, ennenkuin se katosi tai upposi? Miksen olisi ehtinyt, jos olisin tahtonut. Jos sinua kammotti käydä käsiksi ruumiiseen? Olihan minulla puoshaka venheessä. Mikset sitten hinannut sitä maihin? Sinä ajattelit ehkä, että saat pitää kaikki, jos annat sen mennä, mutta et mitään, jos otat sen maihin.
Minähän en ole vihitty, kuiskasi hän niinkuin viattomalle nuorukaiselle, joka ei tiedä mistään asioista. Nyt en ymmärrä ollenkaan, sanoi Helena. Ei suinkaan lapsi synny erilaiseksi, jos ei ole vihitty? Mutta se syntyy synnissä ja häpeässä. Häpeä se on hänelle ja minulle ja koko maailma osottaa sormellaan. Olisitko siis voinut olla yhtymättä sen miehen kanssa, vaikka rakastit häntä?
Koivut olivat jo kellahtavia ja haavat seisoivat niin totisina, mutta sinä loistit niiden keskellä punaisin marjatertuin ja huusit minulle ei, ei, et sinä mitään huutanut, minä vaan sinut näin. Ja minä pysähdyin kuin ihmettä katsomaan ja kyselin itseltäni: sanonko minä hänelle jotakin, vai menenkö ohitse?» »Olisitko sinä mennyt ohitse...?»
Sit' elä valita; salli Kansan hetkehen upota, Unta nähdä nautinnoista Nykyisistä; niin sen älli Ei havaitse puuttehia Eik' ano uusia etuja Milloin tyydyttäisit joukon! ILVO. Olisitko oikeassa Mutta milloin itse tyydyn, Etten uutta toivottaisi? Uupunut iäksi tyytyi. Minäpä morsianta muistan.
Se on hyvä, sanoi hän vielä kerran haluaisinpa tietää, ovatko hänen kauniit siniset silmänsä mustuneet ruudin savusta? Taas nuo siniset! Taivaan pyhät, Kustaa, olisitko tosiaankin ollut prinsessa Ulriikan ensimmäinen lemmitty! Etkä sinä ole minulle sanaakaan siitä virkkanut... Nyt vasta johtuu mieleeni, mitä kirjeessäsi kysyt. Sormus... Kustaa, saatanko luottaa vaitioloosi ja kirjeenkuljettajaan?