United States or Niue ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun Boleslav näki, että toivo saada nuoruutensa lemmitty omakseen petti, tuntui hänestä kuin samalla menisi pirstoiksi koko hänen tulevaisuutensa tehtävä. Kului päiviä, ennenkuin hän kykeni tempautumaan irti tästä tunteesta; vasta kun odotuksen kuumeinen levottomuus alkoi tyyntyä, palasi rauha ja voima verkalleen takaisin.

Vaan siinä hän seisoi hänen edessänsä, tuo armas lemmitty mies, se hetki josta hän ilolla olisi antanut vuosia elämästänsä, niin koko elämänsä oli siinä ja pitäisikö hänen kieltää tätä pyyntöä muutamain katsojain tähden, jotka eivät suinkaan voineet hänelle mitään tehdä jos hän sulhastansa suutelisi.

Ja hän oli näkevinänsä, että kaunoinen lemmitty veti hansikkaat käsistänsä. »No niinsanoi hän havahtuen unelmastansa ja allekirjoitti pergamentin. Samassa aukesi ovi ja kuningatar astui sisään.

Hurja, uskomaton arvelu syntyi ritarin mielessä, vaan hän tukehutti sen. Se oli mahdotonta, hän ajatteli, että hänen sydämensä lemmitty olisi hänelle lähettänyt sellaisen sanan senlaatuisella sanansaattajalla vaan hänen äänensä kuitenkin värähti, kun hän sanoi: "kas niin Nectabanus!

Hän on yhtä paljon lastemme lemmitty, kuin hän oli ennen meidän; hän näyttää unhottaneen vanhan tapansa keksiä virheitä; joko sentähden, että hänen ei tarvitse mielestänsä vastata niin paljon kolmannen sukupolven puolesta, taikka sentähden, että kaikki heidän pienet virheensä ilmestyvät lievemmässä muodossa hänen edessään.

Tee niinkuin tahdot, minulla ei ole mitään sitä vastaan. Silmäsi, armas Esterini, näkevät selvemmin kuin minun, ja minulle on aina ollut hyväksi, kun olen totellut sinun neuvojasi. Mutta taivaan tähden, selitä minulle, mitä oikeastaan tarkoitat noilla hämärillä kysymyksilläsi! Huomenna saat sen tietää. Ja nyt hyvää yötä, sinä nuoruuteni lemmitty, sinä elämäni ystävä.

Pahoin sinä erehdyit, kun rohkenit röyhkeydellä kohdella miljonien omistajaa. Minä olisin enemmän hyödyttänyt sinua, kuin Tigellinus; sillä, jos olisit koettanut, olisit voinut rankaisematta pettää minua. Häntä sinä et voi pettää." "Kuule vielä, mimmoinen kaksinkertainen houkkio olet ollut. Sinä luulet olevasi Tigellinon suosikki a lemmitty.

Samoin kuin harras usko luo itselleen näkyviä vertauskuvia, lähestyäksensä lähestymätöintä, käsittääksensä käsittämätöintä, niinkuin puuristi tai maalattu pyhimys-kuva tälläiselle uskolle muuttuvat ihmetöitä toimittaviksi, samoin on innokkaalla rakkaudella myöskin vertauskuvia, joihin se kiintyy, kun lemmitty on saavuttamatoin ja kaukana, ja siten toi kotkakin Wapulle sanomattoman lohdutuksen.

Aavistus, kenties aiheeton, on siihen syypää, Mistä olenkaan senlaista saanut päähäni. Nyt sanon suoraan: anna anteeksi, jos loukannen sinua, mutta minuun on syttynyt luulo, ett'emme saa pitkään aikaan nähdä toisiamme. Lemmitty Edvardini! Sano, milloin saamme sielunpaimenemme edessä notkistaa polvemme, vaan vannoaksemme toisillemme ijäistä rakkautta?

On rinnassain moni käärme Ja sa itse, kultani, oi! Ma vanhaa untani jälleen näin: Ens oli toukokuuta, Puun siimeess' istuimme vierekkäin Ja vannoimme uskollisuutta. Me vannottelimme ja vannoimme niin, Me itkimme riemuiten, surren; Ja ettei jäis valat unhoksiin, Mua sormehen näykkäsit purren. Oi, lemmitty kirkassilmäinen, Sua näykkäsuista piikaa!