United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eivätkös laulaneet mainiosti? kysyin Agnesilta palatessani takaisin hänen luokseen, sillä huomaamattani olin taaskin väistynyt muutamia askeleita lavaa kohti. Eivätkös laulaneet mainiosti? Mainiosti? Hän kohautti olkapäitään, nyrpisti kasvojaan ja pudisteli päätään. Oletko sinä milloinkaan kuullut edes keskinkertaista laulua, koska tuota pidät mainiona?
Kuinka ihanaa oli ollut se toivo, kuinka autuaallinen oli se aamu täällä vaaralla ja ne päivät pappilassa! Minne minä nyt ja mitä minä nyt? Ja mitä varten? Hän mietti sitä kauan vuoteellaan valvoen yössä niin hiljaisessa, ettei risahdustakaan kuulunut. Ei nyt linnut laulaneet, ei käki kukkunut. Hänen tyhjä mielensä alkoi hiljalleen täyttyä. Ilman häntä en minä mitään voi, en mitään jaksa.
Ja, kuten näyttää, olen minä teidän mielestänne ennustus-taitoni puolesta huonompi joutsenia, jotka, kun huomaavat kuoleman tulevan, silloin, niinkuin he ennenkin ovat laulaneet, oikein aika lailla ja nimenomaan laulavat, he kun iloitsevat siitä, että ovat menevät sen jumalan luokse, jonka palveluksessa ovat.
"Ne ovat niin vanhat ja ovat laulaneet meille laulun." "Mitä lapsellisuutta se on!" sanoi mökkiläinen. "Juuri kuin vanhat puut voisivat laulaa! Mutta yhtäkaikkipa tuo on; koska rukoilette niiden edestä, voin maa etsiä itselleni pari muuta puuta." Ja niin hän läksi etäämmälle metsään, mutta lapset jäivät uteliaina paikoilleen, kuuntelemaan, mitä Rutimo ja Pilviparta nyt sanoisivat heille.
Koko ajan, kun täti on ollut Helsingissä, ovat Arvo ja Väinö aina joutoaikoinansa seurustelleet ja kävelleet hänen kanssansa; he ovat laulaneet hänelle Kaisaniemessä ja muutamina iltoina pitäneet serenaadia hänelle.
Kenties ei rakkaus sittenkään ollut pelkkä rahakysymys. Mahdollisesti siinä sittenkin voi olla jotakin muuta. Jotakin salaperäistä, jotakin mystillistä ja kosmillista. Kuka tietää, ehkä juuri tässä, aivan tässä hänen silmäinsä alla, näyteltiin palanen sitä maailmantragediaa, josta kaikki myytit olivat syntyneet ja josta olivat laulaneet kaikki runoilijat?
Näen sarjan noita jaloja sotijoita: Ken kaatui voitolla, ken tappiolla, Ken eli tappion, ken voiton jälkeen. Mut kunniapa yhteinen on heillä, Ett' ovat vakuutustaan puoltaneet, Ei veltost' aina "jaa, jaa" laulaneet, Kuin kurja tapa vaatii meillä. Wien 11/10 SYYS KEV
"Nnnuotteja, nähkää, hyvät ihmiset", sanoi naakka. "Niin juuri", pitkitti varpunen, "ja kun he olivat laulaneet, niin kaikki kuulijat, joita oli sali täynnä, huusivat heille: hyvin, hyvin!" "Entä sitten?" "Ei mitään muuta."
Kuuleppas, sanoi Porthos, olisi paljon pienempi synti nutistaa kuoliaaksi tuo kirottu mylady kuin tappaa noita hugenotti-parkoja, jotka eivät koskaan ole muuta pahaa tehneet kuin laulaneet ranskaksi samoja virsiä, mitä me laulamme latinaksi. Mitäs apotti siitä sanoo? kysyi Athos tyynesti. Minä sanon että olen samaa mieltä kuin Porthos, vastasi Aramis. Entäs minä sitten! sanoi d'Artagnan.
Se oli serenaadi, mutta en minä sitä itseeni ottanut; minä tiesin, että nämät verrattomat laulajat olivat monena iltana laulaneet tädille, ja kyllä he sen tänäkin iltana olisivat tehneet, jos ei minua olisi Helsingissä ollutkaan. Mutta ei tämä minusta laulun arvoa vähentänyt, päin vastoin, koroitti se sitä. Väinön ääni kuului niin kirkkaasti, ja minä ajattelin Eeliä.