United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Istuivat Priamos ja Thymoites, Panthoos, Lampos siellä ja myös Klytios, Hiketaon, heimoa Areen, Ukalegon, Antenor, miest' älyneuvoa kaksi; portin korvall' istuivat he nyt siell', isät kansan, taistelemaan ylen vanhat, vaan puhumaan oli oivat neuvostossa he; kuin puusirkat metsikön puussa liljanhentoa sirkuttain sirinäänsä, he siellä torniss' istui, nuo isät, kaitsijat iliolaisten.
Kai lieden hehkuvaksi Sun lämpös sais, Työahjon kirkkahaksi Se kuumottais, Vaan umpun unet vienot Se riistää vois, Ja kukan helvyt hienot Se polttais pois. Jo tuomet kaikki lehtii, Mä kukka en; Kevääni, jos se ehtii, On myöhäinen. Vaan säteheks sä mulle? Et konsanaan! Ma kukkaseksi sulle? En milloinkaan!
Ilos kuulun sai perijäkseen Laomedonin, taas oli Tithonos, Priamos, Klytios sekä Lampos poikia tään sekä myös Hiketaon, heimoa Areen. Poika ol' Assarakon Kapys, Ankhiseen jalo taatto, poika ma taas olen Ankhiseen, Priamonpa on Hektor. Moist' urojuurta ja vert' olen, sen minä mainita mahdan. Uljuutt' urhojen Zeus voi lannistaa sekä nostaa, niinkuin mielii, sill' ylin hällä on valta ja voima.
Karkasi kohti Meges, kun tuon näki, vaan nopeasti väistihe Pulydamas, sivu lens ase, sillä Apollo sallinut sortua ei sotarintaan Panthoon poian, vaan oli Kroismos eessä ja keihään sai poven keskeen; kaatui mies rytinällä, ja hältä Meges asun otti. Keihäskelpo Dolops päin silloin karkasi, jolle kaikk' asetaidot kasvattaiss' oli neuvonut taatto, Lampos, urhoja uljain tuo, vesa Laomedonin.