United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
SIMEONI. Kuin tyhmyys itse, mutta kas kun ketunhäntä keikahtelikin siellä takana. TIMO. Oliko hän suurikin? SIMEONI. Noin minun pituiseni, vaikka taisipa hän itsensä muuttaa miksikä hän tahtoi. Ensiksi, kun hän ilmestyi, tuli hän tuulen puuskana kohinalla pensastoon, jossa istuin. Kuka se on? kysyin minä kiljaisten; »ystävä» hän vastasi, otti minua kädestä ja käski minua seuraamaan itseänsä.
Omituinen uteliaisuus, jonka sieluntuskat usein aiheuttavat, veti häntä vastustamattomasti eteenpäin, hän ojensi soihdun aivan patsaan viereen ja luki sen lepattavassa valossa sanat: "Ikuinen kunnia kolmelle baltille Thulunille, Ibballe ja Pitzalle. Ikuisesti kirottu olkoon heidän murhaajansa." Kiljaisten Amalasunta horjahti taaksepäin. Dolios vei hänet puoleksi tainnoksissa vaunuun.
Ja hän potkaisi murtunutta eläintä kylkeen niin kovasti, että se kivusta kiljaisten hypähti pystyyn ja haki suojaa kamarin nurkasta, minne se asettui makaamaan silmät pelokkaasti suunnattuina Cethegukseen. "Belisarius on valloittanut vain persialaisten linnat, mutta ei ole opetellut heidän kieltään", sanoi Cethegus. "Eläimet puolestaan eivät osaa kreikankieltä.
"Tulkaa ylös linnaan", sanoi hän väristen ja heitti vaippansa vasemman olkansa yli, "minua palelee". Hän kääntyi ympäri. Silloin hänen katseensa sattui Cethegukseen. Hän seisoi silmänräpäyksen hiljaa ja katsoi tuikeasti prefektiä silmiin. "Sinä täällä", sanoi hän synkästi ja astui askeleen häntä kohti. Silloin hän vavahti toisen kerran ja kaatui kovasti kiljaisten suulleen lähteen viereen.
Mutta samassa joku kiskaisi hänet niin rajusti takaisin, että hän hellitti Valeriasta ja lensi muuria vasten. Totila valaisi tulisoihdulla hänen hehkuvia kasvojaan. Kuninkaan silmistä loisti peloittava, mutta pyhä viha. "Tiikeri", huusi hän, "aiotko tappaa minunkin morsiameni samoin kuin omasi." Raivosta kiljaisten korsikalainen syöksyi nyrkit ojolla häntä vastaan.
Se heilahti pari kertaa ympärinsä ja mäiskähti maahan aivan Sletkinin jalkain juureen. Kiljaisten ponnahti Sletkin syrjään, mutta Harlow rupesi kovasti nauramaan. "Jesus siunatkoon!" änkytti joku minun takanani. Minä käännyin. Se oli Souvenir. "Vai niin!" ajattelin minä: "joko taukosi miehen nauru?" Sletkin tarttui lähellä seisovaa talonpoikaa kaulukseen.
Sillä aikaa, kun hunnit täyttivät hänen käskyjään, silmäili hän vielä solaa. "Antautukaa!" sanoi hän. "Tulkaa", huusivat gootit. Johannes antoi merkin, ja kolmattakymmentä nuolta suhahti yht'aikaa. Kiljaisten kaatui oikeanpuoleinen eturivin gootti. Eräs puuhun kiivenneistä hunneista oli ampunut häntä otsaan. Nopeasti Valerius hyppäsi kilpineen hänen tilalleen.
Daphnidion, joka kulki edellä, seisahtui yht'äkkiä kovasti kiljaisten ja osoitti ääneti sormellaan lähdettä. Metsälähde oli muutettu taiteelliseksi suihkukaivoksi. Pronssisesta Triton-päästä syöksyi suihku ruskeasta marmorista tehtyyn siroon näkinkenkään. Daphnidion, joka nyt varmasti uskoi taikatemppuja tapahtuneen, lähti suoraa päätä pakoon.
Kiljaisten hän, sukkelana kuin kuikan kaula, pujahti sivu. Karhu koetti vihaisesti iskeä häntä rankaisevalla kämmenellään. Jos se olisi ulottunut, niin olisi maailma päässyt yhdestä roistosta ja mökin kynnys olisi tahrattu verellä. Mutta se ei ulottunut ja mies livisti tiehensä.
Nopeasti hän juoksi muurinharjalle ja iski gootilta, joka oli jo pannut kätensä rintavarustukselle heilauttaakseen itsensä sen yli, käsivarren poikki. Mies putosi kiljaisten alas. "Oi, Cethegus", huusi Piso, "sinä tulit oikeaan aikaan." "Toivottavasti", sanoi tämä ja sysäsi edessään olevat portaat kumoon. Vitiges, joka oli ollut näillä portailla, hyppäsi notkeasti syrjään.