United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näin hän mietti äitirukka, Kiiruhusti astui, Rintehellä nurmen kukka Kastehesta kastui. Sammui rusko taivahilta, Pilveen taivon liensi, Yöksi muuttui suvi-ilta
Eerikki, vähä ritari, Valekirjat kannatteli, Valekirjat kiiruhusti, Saatteli valesanomat: "Lalmanti on soassa voittu, Pantu maahan paineluissa." Kenpä neien naittajaksi, Itkettäjäksi ihanan? Suku suuri naittajaksi, Itkettäjäksi ihanan; Itketti ihalat silmät, Vetytti punaiset posket. Väen kihlat kannettihin, Väen sormus vaihettihin, Väen ois vihille viety.
Itse johdatti Jumala, Päästi poikansa pakohon, Hammin maalle mennä käski. Antoi enkeli unessa Jalon neuvon Joosefille: Ota lapsi äitinensä, Kulje kohta kiiruhusti Edemmä Egyptin maalle, Häijy etsiipi Herodes Pikkaraista piinatansa Ilman syytä surmatansa.
Jesuksen kärsimisestä kryytimaassa. Kosk' oli syötynä karitsa, Kiitosvirsi veisattuna. Läksi Luoja koht' tuvasta, Huolen kanssa huonehesta; Olkeni ojan ylitse, Yli Kidron kiiruhusti, Yli Kidron yrttimaahan, Joss' oli ollunna usehin, Ollehet opetuslapset. Paljon matkalla puheli, Saneli surusanoilla.
Siltavouti Simpermanni Oli juossut Juuruksehen Tukkihin haoilla siinä Tietä kiinni kiiruhusti, Ett'ei joutuisi joelle, Sieltä kulkisi kukana.
Siltavouti Simpermanni Oli juossut Juuruksehen Tukkihin haoilla siinä Tietä kiinni kiiruhusti, Ett'ei joutuisi joelle, Sieltä kulkisi kukana. Ne, jotka jokea aivoit Myllytullista tulehen, Simpermannin käskyn kautta Kangastullihin kävivät.
Kyllä muistan muinoiselta, Kun tuli tupakkavuosi, Maahan lehtiä levisi, Mitk' oli tuumat tuttavilla, Mikä laatu langoksilla: Kun tutut yhtehen tulivat Kahenkesken kankahailla, Kohta toinen toisellensa Maistatteli massiansa, Siin' oli kestit keskinäiset, Pannut pantihin tulelle Kiiruhusti kiehumahan: Eipä nyt viitsi vierahalle Maistatella massiansa, Eikä oikaista osaansa, Toosoansa toisellensa; Kun on roskat rouhehina, Tupakkana tuomen kuoret, Pois on tullehet tututkin, Langotkin karannut kauvas.
Tuli Klaun kartanolle, Laski maahan polvillensa, Oman vävynsä etehen: "Oh mun Klaus kultaseni, Ota pois tulesta poika, Vaka vaimo valkiasta!" "Poltan porton poikinensa, Kansan lautan lapsinensa." "Elä polta Klaus kulta, Anna mennä muille maille, Elkiänsä piilemähän, Töitänsä häpeämähän!" Tuli Kirsti kiiruhusti: "Elä vainen Klaus kulta!
Saatti maalle sammakoita, Täytti täillä neitten sängyt, Pahat tuotteli turilat; Vielä vaivasi rutolla, Pahoin pieksi paisumilla, Rakehilla viljat raiskas, Heinäsirkoilla sokasi; Pimeällä peljätteli, Murhamiekalla murensi; Muille muistoksi pahoille Kuink' on raskas Herran ruoska. Hätä häälyypi käsissä, Herran kourissa kuningas; Päästi kansan kiiruhusti, Poijes käskeepi paeta.
Seuraavana päivänä, kun provasti istui kamarissaan ja mietti miten saisi epäluulonsa toteen näytetyksi, tuli hänen vaimonsa kiiruhusti kamariin. Että jotakin oli tapahtunut, sen näki provasti kohta rouvan muodosta ja käytöksestä. "Mitäs nyt?" kysyi hän. "Kadonnut on löydetty" huusi rouva, "Sorvarin muori on hänen löytänyt". Provasti hypähti ylös. "Mistä? milloin?"