United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Eihän ne sentään ole kellä tahansa, jos minulla», lipasi Jukke ja osotti yhä kättään ottamaan. »Niin, ystävä ystävälle ja ystävä koko kylälle», virkkoi tosissaan Hanna ja koppasi pöytälaatikosta sen kirjeen, viskasi sen Juken syliin ja kyllästyneesti virkkoi: »Sinä olet juuri kuin keväinen lampaan karitsa. Se määkii ja määkii, mutta ei tiedä itsekään mitä hän määkii.
Vaikka soutu täten tuli puolta raskaammaksi, en tahtonut jättää sitä roistojen haltuun. Vasta tiistai-iltapäivänä olin kotisatamassa. Iivana oli koko ajan nukkunut, mikä olikin minulle mieluisinta. Kun nyt herätin hänet ja käskin nousta maalle, oli hän sävyisä kuin karitsa. Hän oli melkein sepiselvä.
Kun laupias Isämme näki, kuinka lain kirous kukisti ja painoi meidät maahan, ja kuinka olisimme saaneet pysyä sen alla, ettemme milloinkaan omin voimin olisi päässeet siitä vapaaksi, lähetti Hän ainoan Poikansa mailmaan, pani hänen päällensä kaikkien ihmisten synnit ja sanoi: 'ole sinä Pietari, Jumalansa kieltäjä; Paavali, vainoaja, Jumalan pilkkaaja, ja julma sortaja; David, avioliiton rikkoja; se syntinen, joka söi omenan paratiisissa; ryöväri, joka riippui ristinpuussa; lyhyeltä, ole sinä se, joka on tehnyt kaikkien ihmisten synnit, ja maksa ja sovita heidän puolestansa. Sillä Jumala ei laske leikkiä meidän kanssamme, vaan puhuu vakaasti ja suuresta rakkaudesta, että Kristus on Jumalan Karitsa, joka kantaa meidän kaikkien synnit.
T:ri Luther sanoi, että Kristus "tehtiin kiroukseksi meidän tähtemme;" että Hän, Jumalan puhdas ja saastuttamaton Karitsa, kantoi kirouksen meidän tähtemme ristinpuussa; ja että me, kun uskomme Häneen, emme ole kirouksen, vaan siunauksen alla olemme siunatut. Tätä siis krucifixi ja Agnus Dei tarkoittavat. Epäilemättä ovat useat minun ympärilläni ymmärtäneet kaikki nämät kauan aikaa sitten.
Se oli aivan pieni kirmaileva karitsa, joka sillä tavoin ilmaisi iloansa uuden päivän koitosta, sillä koko koillinen taivaan ranta jo hulmusi kuin tulessa. Isän kammaristakin kuului jo liikettä, joksi Riikka nousi ja hiivi aittaansa, ettei isä luulisi hänen koko yötä valvoneen. Sillä aikaa koetteli kymmenniekka päästä kammarissa kiinni unen päähän, mutta turhaan.
Hänellä itsellään oli vain yksi ainoa toivomus: se, että hän saisi kuolla ristinpuussa kuten »Karitsa». Mutta sellainen kuolema oli hänen silmissään niin suuri onni, ettei hän todellakaan uskaltanut rukoilla sitä itselleen, vaikka hän tiesi, että Roomassa oli tapana ristiinnaulita suurimpiakin pahantekijöitä.
HAAMU. Ei muistele syitä äiti, hän lastansa lempii vaan. Armas impi, hän viatonna rinnoillani maannut on. SINIPIIKA. Silloin karitsa viaton, nyt verellä tahrattu peto. HAAMU. Kaunis oli hän helmassain, se pienoinen. SINIPIIKA. Mene rauhan kammioosi, kurja vaimo. HAAMU. Se hopea-sauvasein! SINIPIIKA. Hän unohda pois! HAAMU. Sinä omenani kultainen!
Jollei, etsi Jumalamme, Vapahtajan veressä Tarjoama armo kallis, Nöyrry ristin edessä; Tunnustele syntis siinä: Karitsa Hän Jumalan Verellänsä puhdistavi Synnit kaiken maailman. Jesus syntyi. Jesus syntyi Vapahtaja Syntisille armoinen, Ylipappi uskollinen, Ystäväksi kaikillen: Minullekkin armoansa Lahjaks' antaa, ilolla. Janooville lähtehestä Elon tarjoo eloa.
Sinun kanssas Jumalassa Kätkettynä elämä Anna olla vuotavana, Hengen voima väkevä; Iki-elon valtasuonet Aina olla avoinna Sinä, Päämme, jäsenenä Juottavana minua. Siten Sinä, Herra, meissä, Mekin samoin Sinussa Pysymme ja elämämme Kunnioittaa Sinua. Yksin Sinun ijankaiken Kiitos, voima, kunnia Kaikesta sun armostasi Jumala ja Karitsa! Syntinen ja Vapahtaja.
Me kaikkihan nyt kuulumme tuon oikean paimenen lammaslaumaan, ja minä itse, minä olen vielä Aramin iloinen, iloinen, kultainen karitsa! Oi ihanata iltaa! Mun sieluni karkeleepi kuin soidessa tuhannen simbalin, karkelee ja väräjää, niinkuin viikunalehto humisee. Kuulkaamme ... kuulkaamme hiljaista kohinaa, kuin ennen hyminä Eliaan tuulen, joka Herran toi! Ah! koska olen nähnyt illan näin armahan?