United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Konsa tunteet haihtuu hyiset, Herää kansat, yksityiset? Väkevämmät olkapäätä Heikompamsa painavat. Toisten tuskaa, vastasäätä Kutka, kutka muistavat? Konsa tunteet haihtuu hyiset, Herää kansat, yksityiset? Rikkahat myös köyhemmilleen Vastuksia nostavat. Sorretut taas sortajilleen Kostohuudoin kostavat. Konsa tunteet haihtuu hyiset, Herää kansat, yksityiset?
Soi yössä kumea kuoro: »Kun ei loista Luojan lamput, salamoi sininen sähkö, kun ei kohtalo hymynne, hymyävät hyiset urhot, kun ei kuu kivestä nousse, kohoavat kolkot loihdut, päivä päässe kalliosta, tulet Tuonen kuumottavat.» Liekehtivi Lappi laaja, tietäjät sotia käyvät, näy ei kalvan kantajoita, näkyy kaamea kajastus. H
Herraa peljätkäämme! Ylemmäs yhä, kotka! Leimahdellos, nuori rinta! Konsa tunteet haihtuu hyiset?
Hyiset tuulet, pyryt, paksut pilvet, myrskyt, alas vieryileväiset kivet ja tiettömillä seuduilla tapaava yö tuottavat vaaroja, joita vuorivuohen pyytäjä harvoin kauvan voi karttaa.
748-755. Titarē'sios-joki juoksee läpi peraibien maan (Thessalian pohjoisimmassa osassa) sekä laskee Pēneiokseen. Styks, "valan hirmuisen vesi vankka", jonka kautta jumalat vannovat (Il. XIV 271, XV 37, Od. V 185), on tietenkin manalan kaamea joki; vrt. Il. VIII 369; parissa sellaisessa paikassa (esim. Il. XV 37) jossa sen kautta vannotaan, liittyy siihen, kumma kyllä, epiteetti "syvä, suistuva" (alkutekstin mukaan Styksin alas tihkuva vesi) josta voi päättää, että runoilijalla samalla on ollut mielessä todellinen Styks-puro, jonka hyiset vedet jylhässä vuoristossa lähellä Arkadian Nōnakrista valuvat ohuena tummana nauhana 200 m:n korkuista jyrkkää kallioseinämää pitkin osaksi jyrkänteen pohjalla hajotakseen usvaksi, osaksi yhtyäkseen alhaalla Krāthis-joen uomaan; rotkon toiselta puolelta katsottuina ne todella näyttävät tihkuvan hitaasti alas. Eniēnejä pidetään samana heimona kuin Ainiānit, jotka historiallisella ajalla asuivat paljoa etelämpänä. Mālis-maakunnan länsipuolella olevassa jylhässä vuorimaassa. Oudolta tuntuu Dōdōnan (Dōdōnēn) mainitseminen tässä yhteydessä; toiset ovat arvelleet, että Iliaassa tällä nimellä tarkoitetaan jotakin muka Pohjois-Thessaliassa ollutta sennimistä paikkaa; toiset taas luulevat runoilijan olettaneen, että tässä puheena olevien heimojen asuinpaikat ulottuivat
Yhä kauemmaksi he kulkivat, jo joutuivat urosten joukkoon, missä runoja ruikuteltiin menneitten aikojen muistoksi, kerrottiin katkerista kärsimyksistä, mainittiin muinaiset murheet, suurten sankarien sitkeyttä saneltiin. "Pysähdy tänne Päivän poika", pyysivät urohot, "laula laulut entistä ehommat kansasta mi kaikki kärsi, surut suuret, hallat hyiset, suri vaan ei sortununna.
Siellä viime maljan juomme syleilyssä tyttöjemme, kunnes kuolon kylmyys ruumiin hermot hyytää tykkänään. Yhtä kauan kuin maan rataa eetteriset aallot huuhtoo, nähdään meidän hyiset ruumiit huipussa maan akselin muistopatsaina; ne kertoo tuhansille tähtösille haluist' aina häipyneistä, pettyneistä toiveista. Lopetettuaan laulun hän löi soittimensa pirstoiksi reelinkiä vastaan.
Karsain silmin kansalaiset Toisiansa katselee. Saman kansan miehet, naiset Toisiansa tuomitsee. Konsa tunteet haihtuu hyiset, Herää kansat, yksityiset? Taivas! Herra! Silmät avaa! Ihmisiä meistä tee! Tultas pyhää, uudistavaa Suo meill', että lämpenee Rinnat kolkot, kylmät, hyiset, Herää kansat, yksityiset! Astu henkivoimassasi, Herra, ihmissydämiin! Huo'u pyhää rakkauttasi Turtuneisiin tunteisiin!
Tämä samoin kuin heidän ylenkatseellinen käytöksensä minua kohtaan on myrkyttänyt mieleni, paaduttanut sydämmeni, jossa viha, katkera viha kaikkia ihmisiä vastaan pääsi valtaavaksi tunteeksi. Usein olen kironnut koko ihmiskuntaa! Nyt sulivat hyiset hallat mielessäni, vihan tunteet haihtuivat. Uusi usko, uusi toivo on teidän ihmisrakkautenne, teidän hellyytenne kautta syntynyt sydämmessäni!
Hyppii hyiset vetten hyrskyt, hyiset sotkat soutelee, mutta missä taukoo tyrskyt, jäinen joutsen joutelee. »Hyv' on hyyssä linnun olla, ihanampi ihmisen, armas Suomen suvannolla ailakoida aatosten. Eipä polta päivän helle, paistaa kuolon kuudan-yö, vaipat vilppaat sydämelle utupiian pirta lyö.»