United States or Heard Island and McDonald Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Loin ylös silmän; ja kuin huomenelta itäinen taivaanranta varjoon saattaa sen puolen, kunne Päivän soihtu sammuu, niin laaksosta päin kukkulaa nyt kulkein katseeni äkkäs ylä-äären osan, min valo loisti muuta voimakkaammin. Ja niinkuin paikka, missä vaunut vartoo, joit' ohjas huonosti Phaeton, hohtaa, mut himmentyvi kumpikin sen sivu;
Loin ylös silmän; ja kuin huomenelta itäinen taivaanranta varjoon saattaa sen puolen, kunne Päivän soihtu sammuu, niin laaksosta päin kukkulaa nyt kulkein katseeni äkkäs ylä-äären osan, min valo loisti muuta voimakkaammin. Ja niinkuin paikka, missä vaunut vartoo, joit' ohjas huonosti Phaeton, hohtaa, mut himmentyvi kumpikin sen sivu;
Yks on hälle ihmepaikka, kutojalle kumma elki: kangas yöllä jatkuu, vaikka oven pääll' on vahva telki; mutta mihin neitoselta päivän päättyy punaraita, siinä nähdään huomenelta murherantu musta, kaita. Ihmettelee Irja tuota, tutkii seikkaa sieltä, täältä, ja kun piikoihin ei luota, Pirkolta myös ijäkkäältä.
Lyhveen, sillä lyhyytt' aika vaatii, Varustu taistoon varhain huomenelta, Ja onnes heitä veri-iskujen Ja surmaa tuijottavan sodan varaan. Sen, minkä voin, en voi, näet, mitä soisin, Ma ensi tilass' aikaa koitan pettää Ja sua tässä vaaraleikiss' auttaa; Mut liiaks puoltasi en pitää tohdi, Jos nähdään se, niin nuori veljes Yrjö Isänsä nähden heti mestataan. Hyvästi!
»Hyi!» jo piikain kielet kilkkaa, »tarinaa ei taida Jyrki, taikka taas hän herja pilkkaa: poishan tyttö parka pyrki, kauan huuti talvi-yössä: huurtehessa kutri kiilsi, puukko kirkas Hurtan vyössä, kassan kauniin poikki viilsi. Huomenelta sulho tuli, korjan kartanolta löysi, kassa kyyneleistä suli, tuli tuosta tuima köysi, saip' on sulhon jousen jänne; löip' on koston hetki kerta.
Purje höltyy, tuulen-henk' on kuolla, Soutaen käy matka verkalleen, Ja niin kaukaa järven tuolla puolla Armaan niemi siintää töllineen. Pääsky, virkku siiveltäs, nyt riennä Lohdutellen luokse armahan! Istu olalleen ja murhe liennä, Hiljaa kuiskien sen korvahan: Tyttö, jos sua kultas kaipuu kalvoo, Kuule, näin sua hellä tervehtii: Huomenelta, jos vaan tuuli valvoo, Purrellaan hän luokses kuljeksii.
Huomenelta varhain nousi, poikaa punastuvaa tutki. »Petoja on varten jousi, vihollista tuliputki. Pyssy paikallensa nosta! Vaikk' on esivalta väärä, pahalla en pahaa kosta; Jumalassa juoksun määrä. Käymme kynnökselle.» Läksi, läksi myöskin poika myötä. Saatiin pelto pehmeäksi, tehtiin iltaan asti työtä.