United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuinka usein eikö silmäys, oikein ymmärretty, sano tuhansia sanoja monta vertaa enemmän. Nuorukainen havaitsi liian arkaa kieltä sielun suloisessa kanteleessa koskeneensa; hän päätti sentähden tästälähin paremmin varansa pitää.
Kaikki kammiot ovat katsastetut, kaikki lutherilaiset kirjat on pantu takavarikkoon, ja vaaditaan, että suurimmalla tarkkuudella olemme läsnä kaikissa jumalanpalveluksissa. Helmikuun 10 p. 1522. Sisar Beatrice on kuollut vähän aikaa sairastettuaan. Lempeä, kärsivällinen henki on päässyt lepoon. Vaikea on ajatella tätä sorrettua ja arkaa sydäntä iloiseksi edes taivaassa.
Olisin tahtonut nousta heti ylös ja paeta tästä kauheasta paikasta, mutta tunsin itseni kuolemansairaaksi, ja pääni retkahti taaksepäin seinää vastaan. Voi minua arkaa, heikkoa olentoa! sanoin itsekseni mitä mitä teen tässä kurjuudessa, kun en voi kuitenkaan mitenkään auttaa ja koska jo tunnen sellaista inhoa kaikkea tätä nähdessäni? Ainoastaan Fredrikiä ajatellessani sain vähä rohkeutta.
Hän alkoi huulillaan sirkutella ja sihitellä kuin pientä arkaa linnunpoikaa maanitellen ei hän sellaista ollut koskaan nähnyt, se vaan tuli itsestään. »Naurat, naurat, jo naurat! Sillälailla, sillälailla!» Kyllikki oli tullut hänen taakseen ja jäänyt sohvanselkämykseen nojaten heitä molempia hymyillen katselemaan. »Entäs ne kädet ... suomiehen kädet...? Puhuikohan se äiti totta? Totta, totta!
Minä vältän palvelustanne ja todistan teille täten että olette tehnyt kaikki, mitä ihminen voi, tyynnyttääksenne arkaa omaatuntoanne", huudahti toinen vapisten sisällisestä liikutuksesta. "Tyydyttekö siihen?" Tyttö pudisti päätänsä. "Minä olen käyttäinnyt tuimasti teitä kohtaan ja haavoittanut teitä liian kovilla sanoilla.
Neiti Streit arveli tosin, että mummo oli haaveksivainen ja pelkäsi sanomattomasti hänen arkaa silmäystänsä; mutta minusta oli vanhan rouvan kummallinen käytös eroittamaton koko hänen olemuksestansa, ja jos hän viime aikoina oli muuttunut jäykemmäksi ja äreämmäksi, niin oli se tapahtunut yhtä hiljaa ja huomaamatta kuin minä olin kasvanut minä luulin kaikkien mummojen olevan samankaltaisia.
»Suoraan sanoen sitten, herra kuningas», jatkoi Galeotti, »jos hankkeessanne on jotain, mikä sanalla sanoen, mikä pelottaa arkaa omaatuntoa niin älkää uskoko sitä tälle nuorukaiselle ei ainakaan ennenkuin muutamien vuosien tottumus on saattanut hänenkin omantuntonsa yhtä tylsäksi kuin muiden.» »Ja sitäkö teitä epäilytti lausua ilmi, kunnon Galeotti?
Ei, viipykäätte vaan! Taas hengitän. Ma kohta hänet saan. Kymmenes kohtaus. Nyt onko haihtuneet nuo kainot huolet? Min' olen päättänyt. Ja miks' niin vakaa? Niin vain! Ei ihme. Suostumus, näet, isä, Se kieleltä ei perhon lailla lennä. Mont' oikkua, mont' arkaa ajatusta On ensin voittaminen, ennenkuin Sanoa arvaa: tuossa käteni! Suloinen käsi! Kuinka olen saanut Sua odottaa!
Mutta nyt eivät auttanekaan, niin vaikka sa luulet; siks sua neuvon, väisty jo vain oman joukkosi keskeen; kamppailuun älä käy mua vastaan, vaan mene ennen kuin tuho ennättää; hukan houkkakin tultua tuntee." Hälle nyt Aineias näin vastasi vankkumatonna: "Suull' älä peljättää mua koita sa, Peleun poika, niinkuin arkaa lasta!
Tähän asti kävi kaikki hyvin, ja nuo kolme henkilöä, joita asia lähimmin koski, näyttivät sanaakaan sanomatta sopineen siitä, etteivät he sinä iltana tuota arkaa kohtaa koskettaisi, kun kovaksi onneksi Bergflykt, joka oli aivan hurmautunut ja hyvillään siitä harvinaisesta kunniasta, että sai istua kreivittären omassa pöydässä, alkoi viattomuudessaan puhua niistä omenapuista, joita pakkanen viime talvena oli turmellut, ja kuinka hän oli peittänyt niiden juuret oljilla "juuri samana päivänä, kun nuori kreivi tuli tänne neitsyt Esterin kanssa."