United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
Englannin suostumus vallanperimykseen Hessenin prinssin eduksi miellyttää hänen majesteettiaan paremmin kuin liitto Ranskan kanssa. Onneksi, jatkoi kreivi Tessin, on Ranskalla jotakin, joka miellyttää kuningas Fredrikiä.
Tämän jälkeen tulee teidän kantaa Fyenin vaakunaa kreivillisessä kilvessänne. Ja tämän jälkeen lisäsi kuningas ylpeällä varmuudella, käymme tervehtimään veli Fredrikiä Kööpenhaminassa. Tämän jälkeen, kuiskasi Dahlberg Klas Tottille, tulee Bertelsköld saamaan vielä yhden pitäjän Suomessa nyljettäväkseen. Jos Suomessa enää on pois annettavia pitäjiä, vastasi Tott; sitä minä suuresti epäilen.
Jos Tanskan prinssi pääsee voitolle, niin kyllä olisi siltä taholta apu toivottavissa, mutta sitä vastoin olisi Suomi menetetty, sillä keisarinna oli ilmoittanut ettei hän aikonut luovuttaa vähintäkään, ellei Aadolf Fredrikiä valita. Sitä vastoin lupasi hän antaa suurimman osan Suomea takaisin, jos hänen vaatimukseensa suostutaan.
Nähdä haavoitettujen kuolintaistelua, kuulla niiden viimeisiä hengenvetoja voimatta sillä hyödyttää Fredrikiä ei, niin ihmisrakas en valitettavasti ollut ja etupäässä en niin voimakas. Sisareni ja minä nyhdimme liinannukkaa ja järjestimme sideliinoja niin paljo kuin ehdimme.
Heinäkuun 7. päivänä on Fredrikin syntymäpäivä. Kuningatar ja hovimestarinrouva menevät puistoon kävelemään, ja kamaripalvelija Åberg työntää Fredrikiä lastenvaunuissa. Silloin pukeutuu Kaarle metsänhaltiaksi, juoksee pensasaidan takaa esiin ja ryöstää prinssin. Suuri kohtaus, ollaan pyörtyvinään, mutta se ei ole niin vaarallista.
Kun Rikkard otti parhaan hevosen, kauniimmat suitset sekä konsulin oman ratsuraipan, jota ei muka kukaan saanut koskea, silloin isä hiipi ikkunasta toiseen niin kauan kuin poikaa näkyi, ihastuksissaan siitä tavasta millä hän istui hevosen selässä ja kuinka hyvin kaikki hänelle soveltui. Mutta vanhempaa poikaansa Kristian Fredrikiä kohtaan oli konsuli ankarampi.
Mutta ulkopuolella oleva, auki saamatta, kuului vetävän avaimen pois lukosta ja toisella avaimella koettavan saada lukkoa auki, vaan turhaan; nähtävästi siellä joku outo tahtoi useista avaimista löytää sopivinta. Tämä ajatus vähän rauhoitti Fredrikiä. Kotvasen kuluttua narahtivat oven saranat vihdoinkin, ja Fredrik tunsi herra Kartmannin äänen. "Tule!" sanoi tämä, ottaen häntä kädestä kiinni.
Etsinhän minä Fredrikiä. Mutta häntä en täältä löytänyt. Bresser ja hänen väkensä laittautuivat kuntoon auttaakseen noita onnettomia. Nojauduin erästä pylvästä vastaan ja katselin tuskan valtaamana kauheata kurjuutta, mikä oli ympärilläni. Ja tämä oli ikuisen rakkauden Jumalalle rakennettu huone!
Tunti kului, ja kaikki oli lähtöön valmiina. Silloin suvaitsi hänen majesteettinsa vielä kerran käydä armollisesti katsomassa raajarikkoista kreiviä ja tiedustelemassa hänen tilaansa. Se oli pahennut ja oli arveluttavalla kannalla. Henkilääkäri Petersen veti oppineen otsansa ryppyihin ja jupisi jotakin kylmänvihoista, jotka kohta muka tulisivat. Tämä liikutti ja huolestutti hyvää Aadolf Fredrikiä.
Olisin tahtonut nousta heti ylös ja paeta tästä kauheasta paikasta, mutta tunsin itseni kuolemansairaaksi, ja pääni retkahti taaksepäin seinää vastaan. Voi minua arkaa, heikkoa olentoa! sanoin itsekseni mitä mitä teen tässä kurjuudessa, kun en voi kuitenkaan mitenkään auttaa ja koska jo tunnen sellaista inhoa kaikkea tätä nähdessäni? Ainoastaan Fredrikiä ajatellessani sain vähä rohkeutta.