United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta siihen hän kuuli heti Sinikka-rouvan vastaavan ylpeällä, uhmaavalla äänenpainollaan. »Ei! Minun kansani on kaunis ja suuri.» »Missä se on? Näytä se minulle siis!» »Kaukana sinisten salojen takana, missä luonto on vielä terve ja totinen.» »Mutta jos sitä ei ole sielläkään, jos ihmiset sielläkin ovat yhtä heikkoja ja kurjia, yhtä pieniä ja pikkumaisia kuin suurten kaupunkien kaduillakin?»
Sitten ylpeällä muodolla, pilkallinen hymy huulilla: "Minä kiitän niitä, jotka minun puoltani pitävät, ja suostun puolestani heidän esitykseensä. Olisipa tosiaan ylön hauskaa vähäisen jutella, vaikka vaan kaukaakin, välimiehen kautta, Ludovik XI:nnen, tuon kelpo kuninkaan kanssa.
Ylpeällä katseella asetti hän sen keskelle pöytää ja pyysi isäntäänsä siihen käsiä käymään. Itse aikoi hän hiljaa taas poistua. "Malta, Kristiina!" huusi pastori. "Aterioimme joka päivä kahden emmekä tee nyt yhtään poikkeusta kun sallimus on tuonut meille tervetulleen vieraan. Istuhan entiselle siallesi." Vanha Kristiina kieltäytyi.
Hyvin monta, myönsi mamselli V.; mutta tässä eivät ole läheskään kaikki, sillä monet ovat sairaina ... ja vielä vähemmän ovat tässä kaikki ne, jotka minulla voisivat olla, lisäsi hän ylpeällä luottamuksella, sillä minun on ollut mahdoton vastaanottaa niin monta kun on ollut tarjolla ... kiitän Jumalaa, kun ehdin saada valmiiksi nämäkin!
Tuo vanki oli mies röyhkeällä, ylpeällä muodolla ja kalpeilla kasvoilla, joita musta parta alhaalta ympäröitsi. Kauniin Italialaisen täydellinen perikuva. Mainitkaamme heti hänen nimensä; hän oli Campobasso'n kreivi.
Näin sanottuaan loi kreivi katseensa Sprengtportiin, ja tämän riennettyä esille lausui Lewenhaupt ylpeällä vakavuudella: Nyt on minun päiväni tullut, mutta minun kaltaiseni mies ei halua joutua Wrangelin kohtalon alaiseksi. Sanokaa siis, mihin miehistönne kelpaa? Sprengtport seestyi.
Levottomuus ja hermottomuus, joka tullessa oli hänessä vallinnut, hävisi aivan ja hän puhui taas levollisella ja ylpeällä äänellään, niinkuin äiti ainakin puhuu arveluttavalle kosijalle. "Sen jälkeen, mitä meidän keskenämme viime aikoina on puhuttu, hämmästyin suuresti kuullessani tästä äkkipikaisesta lähdöstänne." "Ettekö luule minun sitäkin ajatelleen?
Silmänräpäyksen kohtasivat näiden kahden ihmisen vihaiset katseet toisiansa, mutta jospa hän naisellisen heikkouden todistuksena piti niitä kyyneleitä, jotka tytön silmänripsissä välkkyivät, erhettyi hän. Ylpeällä liikkeellä käänsi tyttö äkkiä hänelle selkänsä ja nosti astian kaivon laudalta. "Eikö teillä ole mitään tähän vastaamista?" huudahti hän vihaa täynnä. "Ei mitään!
Ylpeällä luottamuksella katseli hän tulevaisuuteen. Hän olisi mielellään palannut jo aikaisemmin; mutta ryhtyäkseen teettämään työtä suuressa kaavassa, kuten oli tarvis, täytyi hänen odottaa aikaa, jolloin saisi isotätinsä perinnön käsiinsä ja siten tarpeelliset varat käytettäväkseen.
Eräänä päivänä, kun Marit oli tullut rappusille ja aikoi viedä pois vettä, näki hän hevosen, joka oli sidottu puuhun kiinni, ja erään miehen tulevan häntä kohti. Hän tunsi miehen ja aikoi juosta sisään kätkemään itsensä, mutta tuo mies oli jo hänet nähnyt. Oli siis myöhäistä. Hän nojautui nyt seinää vasten ylpeällä katsannolla. Mies nosti hattuansa. "Hyvää päivää, Marit", sanoi hän.