United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !
Erään Savon jääkärin kivääri laukesi nimittäin liian aikasin ja luoti tappoi miehen Venäläisten ensi rivissä. Venäläiset, jotka luulivat sen hyökkäämisen merkiksi, vetäysivät lähellä olevalle niitylle. "Mars! Käykäät päälle!" huusi Fieandt nähdessään tämän liikkeen. Suomalaiset töytäsivät päälle, mutta Venäläiset eivät huolineetkaan odottaa heitä, vaan peräytyivät nopeasti veneillensä.
Syttyipä sitte sota. Kun Jussila kuuli, että Erkki oli ruvennut sotamieheksi, oli hänen riemunsa rajaton. "Nythän, hiiden nimessä", sanoi hän, "tehnee venäläinen luoti sen, mikä minulle ei ole onnistunut". Mutta hän iloitsi liian aikasin, ja hän hämmästyi niinkuin pommi olisi pudonnut hänen eteensä kuullessaan että Erkki oli tullut kotio ja että hän seuraavana sunnuntaina pitäisi häänsä.
Tuskin missään pysähtyy juna sen verran, että ehtisi vesilasin juoda. Saatikka sitten syödä. Ravintoa en ole saanut koko päivänä muuta kuin kipeneen Kölnissä aikasin aamulla. Muutamia kirsikoita ostin eräällä asemalla ja ne nyt ilkeimmilleen kulajavat tyhjässä vatsassa junan jyristessä ja heiluessa.
"Aikasin se provasti tänään tuleekin", tuumasi suntio ja avasi sakastin oven selki selälleen. Mutta eihän sitä provastia kuulunutkaan. "Missähän se nyt viipyy, vaikka papinkello jo soi", tuskitteli suntio. Tapulissa seisoskeli Taavetti odotellen Jumalanpalveluksen alkamista, että saisi "yhteen soittaa" ja sitten mennä vähän lämmittelemään.
Päinvastoin makaan minä puolen yötä saamatta unta ja kieriskelen ja hikoan, kuin minä menen aikasin vuoteelle. Jos minä sitävastoin väsytän itseni oikein perinpohjin ja panen maata vähän myöhempään, niin minä nukun kuin porsas. Thure Jullin, hyvä ystäväni, lääkärin oppilas, mainitsi juuri illalla, että minun pitäisi matkustaa niin pian kuin mahdollista, ja heti suoraa päätä lähteä Siciliaan.
Hän nousi aikasin, liikkui sukkelana askareissaan ja yhdessä päivässä oli likainen ja sekava keittiö saanut sen siistin ja soman leiman, joka on yleinen Uuden Englannin maataloissa. Kaikki oli puhdasta, kiiltävää ja paikoillaan, ja työ suoritettiin ajallaan.
Vuosikymmeniä oli vanhus saanut kärsiä pahinta, mitä ihminen kärsiä voi, lastensa kiittämättömyyttä, saanut kalliisti maksaa sen ajattelemattomuutensa, kun isällisessä hyvyydessään liian aikasin luovutti omansa pois ja jättäysi tyhjänä, elämään tylyjen ihmisten armoille, joutuen syömään niukkaa ja katkerata armon leipää elämänsä ehtoolla ventojen pöydältä.
Kreivi Albin hämmästyneenä seisoi, kasvonsa muuttuivat äkkiä kuolon kalpeoiksi, avatut silmänsä näkyivät tahtovan kuoppiansa jättää. Kuolema ja perkele, kihisi hän kiinnipurtujen hampaitten välistä, hän elää ja minä iloitsin liian aikasin! Kuka piru sinua, poika, uppoamasta pelasti? Ei mikään piru, setä, vaan Sultan, uskollinen koirani, vastasi Feliks. Vaan miksi olet niin synkän näkönen, setä?
Jumala varjelkoon luutnanttia! Me saamme hyvän kelin. Niin, sen minä uskon, jahka vaan tiet puhdistetaan. Sinä saat laittaa suuren komiskan reilaan ja rasvata silat ja kiillottaa messinki-helat, sillä huomen-aamulla aikasin lähdemme matkaan. Hm, vai niin; minkä sitten? Niin, aina Valdemarsborg'iin. Kreivin luo? Niin. Niin, kyllä tapahtuu... Hä, hä, kyllä ymmärrän, kyllä ymmärrän, hä, hä!
Mitä taas kanoihin tuli, niin olivat ne kerrassaan sietämättömiä kiikaamisineen, kun herättivät hänet säännöllisesti joka aamu vähintäin kaksi tuntia liian aikasin. Siitä oli kuitenkin ollut se hyöty, että neiti Elli oli ehtinyt ennen aamiaista käydä vähän kävelemässä joka virkisti ja toi hyvän ruokahalun ja antoi voimaa kouluajaksi.