Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Oi, ylhät ikitunturit sammalevuorten, emo-kantajat Clyde-joen ourujen nuorten, mihin paimenpojat vuohensa soitellen vie, ja riistalle riekon on linnustajan tie! Mihin paimenpojat vuohensa soitellen vie, ja riistalle riekon on linnustajan tie.
Pystyyn kohta hän nousi akhaijeja noin puhutellen: "Ystävät, ylhät akhaijein päät sekä päälliköt aimot! Yksin vainko ma nuo hevot tunnen vai tekö myöskin?
Heist' eräs sitten vastahamme riensi ja yksin alkoi: »Kaikki oomme alttiit sun toiveilles, ett' ilon saisit meistä. Kierrämme samoin piirein, samoin kehin, janoten samaa kuin ne vallat ylhät, sa joille kerran maailmassa lauloit: Te, joiden älyyn kolmas taivas taipuu; niin rakastamme, että hetken lepo sun mielikses ei ikävämpi meille.»
Ja kevät kukkea kesään vaihtuu, syys keltaan käy, ja riehuu säät; jo silloin eessä on synkkä talvi, kunis kevään riemuisan jälleen näät. Noin aika kierii, vuodet vierii, elo itse muuttuu ja vaihtuu noin; Mut kuoloon asti ma intoisasti vain omaa Bellaani jumaloin. Oi, ylhät ikitunturit.
Doomissa Cordoovan kohoo Ykstoistsataa pylväst' tuimaa, Ykstoistsataa jättiläistä Kantajana kuvun huiman. Pylväill' on ja seinämillä Yltä alas kirjailuita, Ylhät lauselmat Koraanin Siin' on kukkiin kiedottuina. Maurit kunniakses, Allah, Rakensivat moskees muinoin! Mutta kaikki jo on mennyt Synkkäin aikain synkkään kuiluun.
Heist' eräs sitten vastahamme riensi ja yksin alkoi: »Kaikki oomme alttiit sun toiveilles, ett' ilon saisit meistä. Kierrämme samoin piirein, samoin kehin, janoten samaa kuin ne vallat ylhät, sa joille kerran maailmassa lauloit: Te, joiden älyyn kolmas taivas taipuu; niin rakastamme, että hetken lepo sun mielikses ei ikävämpi meille.»
Te ylhät varjot, lauluisät jalot, tuon haudoillenne tänään kiehkuran. Pian peräkkäin jo näämme taivaantalot ja käymme tähditettyyn seurahan. Sielt' alas katsoin, riemuita me saamme, kun syntyy Pohjass' suurta, ylevää, ja siellä tähtisoittoon laulakaamme vain vuorosäkein onneks synnyinmaamme, mi meidät unhotti, mut rakkaaks meille jää.
Vaunuilleen jo hän riensi ja viemään pyys ajomiehen laivain luo tasalaitain, sill' ylen suur' oli tuska; vielä akhaijeja kiihtäen huus läpitunkevin äänin: "Ystävät, ylhät akhaijein päät sekä päälliköt aimot! Tänne te varjelemaan merenlaskija-laivoja jääkää vimmalt' ottelon, sill' ei kaitsija Zeus minun salli torjua kauemmin tänä päivänä joukkoa Troian."
Muusat, mainitkaa, asujattaret ylhän Olympon, kaiken katsojat, tietäjät oi, jumalattaret ylhät meillepä vain huhu kulkee, meill' ei tietoa muuta ketkä akhaijein muut oli päälliköt, valtiahatkin.
Vaan asun riisunut kons' oli askelnopsa Akhilleus, näin sanat lausui siivekkäät hän akhaijien kesken: "Ystävät, ylhät akhaijein päät sekä päälliköt aimot, miehen tään kun taivahiset nyt sortua salli, tuimemman tuhotöiltään kuin koko muu suku Troian, niinp' asekoitokseen on käyminen muureja kohti, tuon tuta saadaksemme, mi Troian miesten on mieli: kaupungistako karkota, kun valionsa jo vaipui, vai yhä sinnekö jäädä, jos onkin poissa jo Hektor!
Päivän Sana
Muut Etsivät