Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Täällä elää Suomalainen pere: äiti, poika ja tytär. Käykäämme kamariin vasemmalta puolen. Siinä näet jotakin, näet puhtaalla vuoteella makaavan naisen, joka nähtävästi jo on työnsä tehnyt maailmassa ja nyt lunastushetkeänsä vartoo.
Mutta ylös tuomar ihanasti katsoi Kultaisesta kirjastansa, katsoi hän Puoleheeni kuni ylkä ja nyt kuului Korvahaani sanat ijankaikkiset: »Lapsi murheen maasta, nimes kirjas loistaa Kirkkaana, ja taivas on sun perintös! Astu sisään, istuimes sua vartoo Sädehtien korkeudes kunnian!» Lausui armiaasti kaikuvalla äänel Tuomari, ja ääni kauvas helähti.
Ma hälle: »Tule itsestäin en tänne, hän saattajani on, mi tuolla vartoo, lie Guidos hänt' ei kyllin arvostanut.» Nimensä arvannut jo sanoistansa ja tuskiensa laadusta ma olin, siks täyden niin voin vastauksen antaa.
Loin ylös silmän; ja kuin huomenelta itäinen taivaanranta varjoon saattaa sen puolen, kunne Päivän soihtu sammuu, niin laaksosta päin kukkulaa nyt kulkein katseeni äkkäs ylä-äären osan, min valo loisti muuta voimakkaammin. Ja niinkuin paikka, missä vaunut vartoo, joit' ohjas huonosti Phaeton, hohtaa, mut himmentyvi kumpikin sen sivu;
Kamppailuun karahuttelemaan siell' ei sovi kenkään, sill' alat ahtaat on ja, ma luulen, vaurio vartoo. Jos nyt on tuumana siis jylykorkean Zeun periturmaan tyyten akhaijit syöstä ja iliolaisia auttaa, niin totisesti ma toivon sen heti täyttyvän, heidän kaukana Argos-maasta jo hukkuvan mainehetonna.
Pian on taival katkennut ja kotimökki näkyvissä; äiti vartoo poikaansa.
TIMON. Mitätön eine täällä vartoo, naiset; Eteenne itse ottaa suvainnette. NAISET. Nöyrimmät kiitoksemme, jalo herra. TIMON. Flavius! FLAVIUS. Mit', armo! TIMON. Tuo se pikku lipas. FLAVIUS. Kyll', arvo herra. En tohdi oikkujansa vastustaa; Pitäisi mutta ah! kun kaikki ehtyy, Hän kyllä sois, ett' oisi vastus tehty. Jos hyvyydellä silmät seljäss' oisi, Nujertaa noin ei kelpo miestä voisi.
Kun kolmasti meit' oli kiertänehet palavat Auringot nää lauluin, tanhuin, kuin kiertää tähdet kiintopisteitänsä, neidoilta näyttivät ne, joilta vielä ei tanhu loppunut, vaan jotka vartoo sävelten uutten alkamista vaiti. Sisältä erään soi nyt: »Koska säde se säde, josta tosi rakkaus syttyy ja joka rakastaen kasvaa, karttuu,
Silloin nainen aukaisi silmänsä ja katsoi lempeästi häneen, sysäsi hiljaa käden luotansa ja huokasi se oli hänen ensimmäinen huokauksensa, mutta se kehitti mieltä elämän todellisuutta kestämään. "Kiitoksia, minä menen yksin," kuiskasi hän, ja ikäänkuin jälitellen kaavaa, lisäsi hän voimakkaammin: "Mieheni varmaankin vartoo minua."
ma vastaisuudestani ankaria sanoja kuulin, vaikka pantsaroitu hyvinkin olen vastaan kohtaloa. Toiveeni täyttyis siksi nyt, jos kuulla ma saisin, mikä mua vartoo arpa, näät nuoli tietty satu ei niin syvään.» Valolle samalle näin virkoin, ennen mi mulle oli haastanut, ja ilmi toiveeni toin Beatricen mielen mukaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät