United States or Argentina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän olikin kylliksi urhea poika, mutta Turkkilaisen kuula, senkin vietävä, lävisti hänen rintansa ennenkuin päivä oli puolillaankaan. Toiset laskevat leikkiä: "lupaa minulle perintös; kyllä minä korjaan sinun morsiames, jos sinä kaadut". "Kun äiti tietäisi, missä poika tälläkin haavaa marssii," j.n.e.
Mikä pakoitti sun siihen?» »Omantuntoni vaivat kauheat. Oi, viattomasti kärsinyt mies! taidatko vielä anteiksi antaa?» »Kaikki, ja sydämmeni pohjasta. Olis mulla enemmin sulle annettavaa, niin antaisin. Toki, jääpä multa tänne jäljelle muutama leipä, vaimoni kädestä tullut sinä lempeä iltatähti! jää, multa muutama leipä jää; ne olkoot sun perintös.» »Ne tarvitset itse eväänä tielläs.»
Kaarlo herttua, kun oli Nuor' ruhtinas hän, isälles sen antoi, Kun tämä herrain päivill' uljaast' ajoi Ja voittosasti kansan asiaa. Se sormus häntä seuras kuolinhetkeen, Sun perintös se on. Se rinnoillani On lepäävä, uutt' elinvoimaa tuova. Nyt äitiseni! Kun sä ensin näytät Ett' olet kansan laps. Siks hyvästi!
Mutta ylös tuomar ihanasti katsoi Kultaisesta kirjastansa, katsoi hän Puoleheeni kuni ylkä ja nyt kuului Korvahaani sanat ijankaikkiset: »Lapsi murheen maasta, nimes kirjas loistaa Kirkkaana, ja taivas on sun perintös! Astu sisään, istuimes sua vartoo Sädehtien korkeudes kunnian!» Lausui armiaasti kaikuvalla äänel Tuomari, ja ääni kauvas helähti.
Perintös hanki kättes voimalla, Niin saat sit' omanasi nautiskella! Mist' et sä hyödy, taakk' on tukala, Min hetki tuo, se hyöty hetkisellä. Vaan miksi katsantain niin kiintyy tuolle kohtaa, Kuin malja tuolla silmillein maneetti ois? Miks' äkkiään niin suloiselta hohtaa, Kuin yöllä välkettään kuu korpeen lois? Ma tervehdän sua, sarkkaa armahinta, Jonk' alas otan hartahinna rinta!