United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ajoin varsani vaolle, Mullokselle mustan ruunan, Kynnin kymmenen vakoa, Kynnin kaiketi kaheksan. Varsa haukki varvunpäitä, Musta ruuna ruohonpäitä. Heitin varsani vaolle, Mustan ruunan mullokselle, Itse lehtohon letustin, Hopiaisehen salohon, Vaskisehen varvikkohon, Kultaisehen koivikkohon, Leikkasin lehosta virven, Vesan tammisen tapasin, Kultaisesta koivikolta, Hopiaisesta salosta.
Mä veräjät pirstoiksi silpoa voin! Mull' Kotka ja Leijona rakkahat on Nuo korkeasukuiset, oivat. Vaan joskuspa meillä niin ikävä on Kun kestissä herramme »voivat». Mut' pehmeän vaan Kun loimen mä saan Mun varsani ylle, niin taas varrotaan. Hehee, Helelee! Kuin prinssit, mun varsani ain' elelee. On sydäntä meillä, mun varsani, oi! Tuoss' kauroja sulle mä kaadan.
Ne ilkkuen käskevät valjastamaan Mun varsani varkahan matkaan, Ja ne vaatii mun kieleni vaikenemaan Oi! mitä kaikkea vaatinevatkaan: Sillä niillä on valta ja ruhtinuus Ja maallisen mahdin voimakkuus... Mut Herra on suuri ja väkevä, Ja kerran on päivä se saava: Kun sortajan silmä on näkevä, Miten koski sen kirvehen haava, Ja kuinka sen leikkasi sydämmeen, Ken väkisin viety ois orjuuteen!
"Etkä tarvitse katuakaan kauppaasi, sillä saatpahan nähdä, niin minun varsani vielä ajan oloon vastaa vaikka kaksikin tämmöistä torppaa kuin Simola on", lohdutteli Pekka vaimoansa. Kaikki ihmiset nauroivat tietysti semmoisille puheille, mutta seuraavana talvena alkoivat jo muutamat arvella, eitä "kunhan ei vaan sittekään olisi sen Pekan tuumissa pikkuisen perääkin."
Kuulitko laukauksen? Se oli merkki. Uskolliset seuralaiseni ryntäävät nyt salaman tavoin isäsi taloon. Elä säikähdä, armahin! Eivät he saa siellä mitään vahingoittaa, eikä ryöstää, ainoastaan kääntää huomiota sinne päin, ett'ei kukaan ajattelisi sinun vartioimistasi. Tule, Alheidi! Virkku varsani vartoo sinua täällä ulkona.
Mä valjastan varmaan Nyt varsani harmaan, Vien siskoni armaan Kanss' ajamaan. Taas kirkkaalla säällä Me luistinten päällä Niin lennämme jäällä Kuin tuulispää. Nyt uljahin alkaa Jo syöstellä jalkaa, Nyt kaikk' ylimalkaan Jo ennättää? On koululla lupa, Nyt lumesta tupa, Siin' istua hupa On muutamain. Vaan toiset ne ryskää Ja viskaa ja jyskää, Siit' ei tule yskää, Miehuutta vain.
Mä korkeella istuen katselen vaan Mun matkallain katuja, teitä. On aisoissa hirvillä vertaisiaan Ja kenties! ylikin heitä. Kas, Kotka on tuo, Kuin vikkelä vuo, Ja Leijona toinen, mi vauhtia luo. Jo vaan Nopeaan! Hei, hei minun varsani, nyt ajetaan. Pois tieltäni joukko, kun tulen mä, hoi. Ett' kipunat kivistä paukkaa! Nyt poikaset juoksee, min kengästä voi. Ja eukot ne pakohon laukkaa. Ptruu!
Tyttöni, tyttöni kultatukka, särkijä sydänten! Miksi sa armas auringonkukka hymyät kaikillen? Lienen ma nuokkuva nurmenukka taittuva tiellesi sun! Varsani, varsani mustasukka, miksi sa muserrat mun? Halla hyyti uni-kukan hauraan. Uneksija, herää, tartu auraan! Ah, en voi, en enää koskaan herää. Itken unelmani kultaterää....
Tälläpä pojall' on kulta jo tietty ja kulta kuin apilan kukka, huuli joll' on kuin mansikan marja ja silmä kuin sametin nukka. Tälläpä pojall' on anturakengät ja kello, mi käypi ja kukkuu Vuotahan tyttöni, kyllä mä joudun, kun vaan äitisi nukkuu. Tälläpä pojall' on välkkyvä varsa ja karhun talja on reessä Vuotahan varsani, kohta sa välkyt pappilan kuistin eessä.
Toi surma susia paljon, Kantoi metsä karvasuita, Söivät varsan vaolta, Mustan ruunan mullokselta. Menin itkien kotihin, Kallotellen kartanolle. Iso portilla kysyvi: "Mitä itket poikaseni?" "Sitä itken taattoseni, Vanhempaiseni valitan Ajoin varsani vaolle, Mustan ruunan mullokselle, Kynnin kymmenen vakoa Kynnin kaiketi kaheksan. Varsa hankki varvunpäitä, Ruuna katsoi ruohonpäitä.