Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025


Neitonen, neitonen Itkee ja huokaa Verikoiran venehessä, Punaparran purtilossa. Katsoi taatto matkaa Pitkin meren rantaa. "Oi oi, oi oi, taattoseni, Lunasta minua poies!" "Millä sinun lunastan?" "Onhan sulia kolme koriata laivaa; Pane paras panttiin Minun pääni päästimeksi, Itseni lunastimeksi." "Eipä tyttö parka, Ei sinun lunastimeksi, Eikä pääsi päästimeksi; Paras kauppa-aika.

Minä ripustan sen sänkyni yläpuolelle ja olen muistava, mitä olette sanonut, taattoseni, vastasi Penna. Samassa näytti vanhus muistavan jotakin, ja hänen neuvokkaaseen päähänsä, joka aina oli kauppatuumia täynnä, iski salamana uusi aate, joka hänen mielestään tulisi turvaamaan koko suvun tulevaisuuden. Minkätähden pysyt naimatonna, Benjamin, sanoi hän, siksi, kunnes tarmo suonistasi kuivettuu?

Aina siihen päivään saakka, kunnes se tapahtuu, minkä olen sanonut, että kirves ja sormus, että väärä kulta ja rehellinen teräs sulavat yhteen ... aina siihen saakka annan minä teille perinnöksi kiroukseni aina kymmenenteen polveen, ja sitä kiroustani seuratkoon riita, viha, vaino ja lopulta surkea häviö! Takaisin, taattoseni! huudahti nuorempi Larsson. Armoa Bertelille.

Mitä sulho raatelevi? Korjoansa kirjottavi. Mitä tuolla korjasella? Neittä tuolla korjasella. Mitä neito raatelevi? Kultakangasta kutovi, Hopiaista helkyttävi. Juoksin, juoksin joen vartta. Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti? Taattoseni veno souti; "Ota taatto venosehesi!"

"Kenpä se kylällä huuhui Toivoisinko taatokseni? Kun tulisi taattoseni, Kullasta tuvan kutoisin, Kultaiseinät seisottaisin, Kultalattiat latoisin, Kultapatsahat panisin.

LAVINIA. Selitän sulle: taattoseni tähden, Jok' armahti, vaikk' ois sun voinut tappaa, Oi, kuurot korvas avaa, älä paadu! TAMORA. Vaikk' itse et mua oiskaan loukannut, Niin hänen tähtens' olen säälimätön. Te, pojat, muistatte, kuink' itkin turhaan, Ett' uhriks eivät veisi veljeänne, Mut tyly Titus oli armoton. Pois viekää, tehkää hälle mitä mieli, Jot' inhempaa, sen mieluisempaa mulle.

"Jo mie kävin, taattoseni, Kävelin kyliä myöten, Katselin talo talolta, Varahaisinta savua: Näin saarella savusen, Tulen niemen tutkamessa, Menin mie sihen talohon, Eikä mua koirat kuultu, Eikä haukkujat havattu: Kysyin tyttöä talosta."

Lautamies Perttilä hänelle oli äskettäin annettu tämä arvo astui heti vakaisin askelin joukon läpi, tarttui setää käteen ja puristi sitä niin, että pehmeämpi käsi olisi voinut palasiksi murtua. Jumalan rauha teille, taattoseni, sanoi hän jurosti, mutta hyväsydämisesti. Jumala suokoon teille terveyttä ja antakoon koittaa sen päivän, jolloin viskaali Spolin roikkuu hirsipuussa.

Kullervo Kalevan poika Läksi suorien sotahan, Pisti pillit pussihinsa, Soitti suolla mennessänsä, Kullervoitsi kankahalla, Patakoitteli palolla. Saatihin sana jälestä: "Taattosi kotona kuoli." Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi "Josp' on kuoli taattoseni, Jouti kuolla taattoseni, Söi mun syötetyt sikani Joi mun juomatynnyrini."

Veip' on vettä taatollensa: "Ota vettä taattoseni!" Taatto taisi vastaella, Taatto kirvesvarrellensa: "Mene portto poikemmaksi, Tulen lautta tuonemmaksi! Et ollut ve'en etsossa, Olit sulhasen etsossa, Punapaulan puujelossa, Kautokengän katselossa." Veip' on vettä maammollensa: "Ota vettä maammoseni!"

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät