Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
En ymmärrä, miten hän minua lapsekseen luulee". "Tuommoisten ajatusten juoksua ei voi ymmärtää", sanoi Luopion emäntä. "Valpuri hänen lapsensa! Silloin on peipponen korpin poika. Mutta tulkaa, ystäväni, nyt sisälle, minä tahdon välttämättömästi teille tarjota kahvia". "Nyt tuonne sopii mennä", sanoi Hannu, "kun anoppi on poissa. Tule Valpuri!"
"Olenko teitä loukannut, niin Jumalan nimessä antakaa minulle anteeksi", virkkoi Valpuri rukoillen. "Oletko minua loukannut!" kertoi Helena ivallisesti. "Sydänvereni sinä noilla sanoilla panet vuotamaan! Minä onneton olento olen toivonut, ett'et ainakaan sinä minusta luopuisi ratkaisevalla hetkellä! Oi kuinka katkerasti, kuinka katkerasti olen erehtynyt! Laupias Jumala!
"Naisen sydän ei aina huoli vanhempain sopimisista. Vaan jättäkäämme tämä asia. Valpuri on hyvä, siveä tytär. Minä toivon, että hän on varoillaan". Hetken kuluttua lähdettiin padolta kotiin. Valpuri oli hyvin harvapuheinen. Kun Pilveiset olivat eronneet Aumolaisista, kertoi Sofia Helenan epäluulosta ja sanoi, että Juho tavalla tai toisella olisi karkoitettava seudusta ja etenkin Aumolasta.
Ehk' Aksel, kosk' et luulekkaan, On eessäs, kyyhkyseni! Hyvästi, Valpur kaunokkaan', Sä sydänkäpyseni! Ehk' Aksel, kosk' et luulekkaan, On eessäs, kyyhkyseni! Oi, taivahinen! Täss' on hän, Valpur kaunokkaan', Sä sydänkäpyseni! VALPURI. Aksel! AKSEL. Valpur! VALPURI. Voi, se Sinäkö olet?
Nyt kuului askeleita pirtistä ja kohta astui Esa sisään. Väsyneen näköisenä hän heittäytyi tuolille. "Voipiko isä pahoin?" kysyi Valpuri katsoen levottomasti Esaan. "Minäkö? En", vastasi Esa, ikäänkuin heräten mietteistään. "Ajattelinhan vaan mennyttä aikaa. Mutta nyt tahdon ajatella tulevaisuutta, kun teidät näen, sillä nuoruus herättää ajatuksia tulevaisuudesta".
"Siis Valpuri olisi niin keveäkenkäinen ", alotti Tapani. "Kuin sinä", jatkoi Sofia. "Jaa! kyllä se onkin arveluttava asia, kun jo ennen häitä katsellaan parempaa kumppania". "Olkaa huoleti!" sanoi Hannu. "Kyllä minä hoidan Juhoa, niin että hän sen tuntee. Aumolan omaisuus ei jouda semmoisen roiston käsiin". Tapani ja Sofia menivät nyt kotiinsa, vaan Hannu läksi vielä tapaamaan muutamaa tuttavaa.
Valpuri oli tottunut tuntemaan isänsä puheesta, milloin tämä oli enemmän tai vähemmän mieltynyt kanssapuhujaansa ja nyt tuntui edellinen mieliala olevan Esassa valloillaan. "Aivan luonnollistahan tuo onki", ajatteli Valpuri.
Tästä tuli Valpurille mieluisa leikkitoveri joksikin aikaa, vaan kun Pilveisten Hannu ei ensinkään suvainnut Juhoa, niin täytyi Helenan kieltää häntä käymästä Aumolassa. Viisi vuotta jälkeen pelastumisensa tulvan vaarasta kuoli Esan isä? Vuosi pari tämän jälkeen Valpuri alkoi lukea eikä kauan tavannut, ennenkun rupesi sisältä lukemaan.
"Sinä et siis, Valpuri, rakasta häntä?" kysyi Esa Valpurilta, joka punoittaen istui akkunan ääressä. "Me olemme niin eriluontoiset, ett'emme voi tulla onnellisiksi", virkkoi Valpuri.
VALPURI. Mont' yötä sitte yksin käyn mä täällä Suloista unelmaani ajatellen, Sun tuloas ja kovaa onneamme; Hartaasti silloin sydämeni nousee Luo Herran rukouksin, korkein veisuin, Ja rukouksen' tähden huojentaa Hän sydämesi surua. AKSEL. Oi, Valpur!
Päivän Sana
Muut Etsivät