Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Keit' olette, Kun pakenette? Metsärosvojako? Niist' olen kuullut. Mikä orja sinä? GUIDERIUS. En orjempi, kuin että orjan nimeen Ma nyrkilläni vastaan. CLOTEN. Rosvo olet, Lainrikkoja, ja konna. Antau, varas! GUIDERIUS. Kenelle? Sulle? Ken sa oot? Mull' yhtä On uljas nyrkki, yhtä uljas sydän. Sa sanoill' uljailet; mut minä en käy Tikari suussa. Sano, kuka olet? Miks antausin sulle?
Heti ratsasti hän uuden taipaleen eteenpäin, pyyhki hevostansa kanervilla ja lehdillä ja asettui poikki tien, noin sata askelta leiristä. Ken siellä? huusi hän kaukaa, nähdessään ratsastajat. Siellä on kaiketi meidän uljas muskettisoturimme, sanoi kardinaali. Niin on, arvoisa herra, vastasi Porthos. Herra Athos, sanoi Richelieu, sulimmat kiitokset hyvästä vartioitsemisesta.
Ruotsissa ei ollut rakastettavampaa ja kunnioitettavampaa nuorta miestä, eikä toista, jonka kasvatus olisi ollut täydellisempi. Hän oli kookas, niinkuin kaikki Bertelsköldit; kaunis, miehevä, uljas, ritarillinen, älykäs ja kokenut. Missä hän vain näyttäytyi, katsottiin hänet eteväksi henkilöksi; Falkbyssä häntä kohdeltiin kuin itsevaltiasta heti kohta, kun hän sinne ilmautui.
Hetken kiertelivät he ympäri peltoa, mutta koska päivä idässä siintämään rupesi, kiirehtivät he taasen kallioluoliinsa takaisin. Kiireesti ratsastajakin kirkkoa kohden tiensä jatkoi, koska havaitsi hän maljan sulaamiseen käyvän. Kuin tuulissa ja pilvissä hän eteenpäin ratsasti, ja koska ehti hän kirkon viimein, niin uljas ruunansa, vahdosta valkoinen, kaatui koskaan enään nousematta.
WERNER. Oot rehti poika Rapp! Mun kohtaloni Viel' Herra muuttanee. No, eespäin miehet. Hän menee sotamiesten kanssa. Kahdeksas Kohtaus. RAPP. Ei, sit' en koskaan päähäni ma saa, Ett' uljas mies, kuin luutnantt' Werner, joka Niin iloisesti silmiin katselee, Vois vilpiskellä. Lempo vieköhön, Se tott' ei oo, sen lausuu Pietar Rapp!
Mun on, kuin rukoilla täytyis mun vait, käsi kutreillas, ett' aina sa oisit, vieno, niin kaino ja kuulakas. On timantit sulla ja helmet, mitä ihminen pyytää voi, on ihanimmat silmäs, mitä vielä sä mielit, oi! Sun silmäis ihanuutta nyt uljas joukko soi ikilaulujen ihmeellisten, mitä vielä sä mielit, oi!
Tämä uljas aatelismies, josta eivät edes hänen kadehtijansakaan voineet sanoa, että hän koskaan olisi pelännyt, oli ennen valtiomieheksi tuloaan ollut soturi.
Miks siis, prinssit, Punastuin toimiamme katselette, Häveten niitä, vaikka tämän viivyn Vain suuri Zeus sai aikaan koitellakseen, Kuink' uuras ihmisten on kestävyys? Sen kullan puhtautt' onnen hymyillessä Et huomaa, jolloin pelkuri ja uljas, Viisas ja hupsu, oppinut ja tyhmä, Tyly ja hellä, kaikk' on yhdenlaiset.
Its' kapteini, ku kiukkuinen on aina Ja noituu, pauhaa, selkäsaunat antaa, Oil tänään silmistänsä lauhkea Ja lausui: tässä plootu, viinaa maista, Vaan kestä myöskin muutoin selkään oitis! TOINEN SOTAMIES. Niin sotilaana kyllä kelpais olla, Jos vaan niin paljon tiuskuja ei saisi. RAPP. Ei uljas sotamiesi tiuskinnasta Oo milläskään, ei järkähdä, ei pelkää Ees itse pirua, niin lausuu Pilkka.
Hän huo'ahti sydämen pohjasta, tarttui nuorukaisen tarjottuun käteen, likisti ja pudisti sitä väkevästi, ja sanoi varsin sydämellisesti: "terve tultuasi Surinamiin, sisareni poika. Tuhat kertaa terve tultuasi! Tule syliini, poika! Niin! Ja kuinka uljas nuorukainen sinä olet, solakka, väkevä ja terve, aivan niinkuin minäkin, kun neljäkymmentä vuotta sitten tulin tähän maahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät