United States or Moldova ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hyvä, lauhkea, ei liian kuuma eikä liiaksi kylmä ilmanala, maan suuri hedelmällisyys ja sitä paitsi sen rikkaat luonnolliset apulähteet ovat, sikäli kuin väkiluku lisääntyy, kohottavat La Plata-valtioita ja suurentavat niiden merkitystä maailman kaupassa.
Kipuna on Johnin hevonen ja Polle on Gärdan, se on niin lauhkea ja sopii tytölle!
Tunne siitä oli uurtanut hänen otsansa ja harmentanut hänen muinoin niin kauniit, mustansiniset hiuksensa; mutta vielä nytkin kohosi hänen sopusuhtainen, kaunis vartalonsa puolta päätä ylemmäksi muita; vielä nytkin hehkui hänen silmissään se älykäs, lauhkea loiste, joka oli lumonnut niin monen naissydämen, ja hänen äänensä oli säilyttänyt kaiken entisen ihastuttavan sointunsa.
ILLI. Ei pahasti. Erikseen. Kunpa hän vihaisi! siitä Mulle toivoa itäisi. KOTRO. On sukunsa luonto hällä, Lauhkea ILLI. Sen syy on oikku MUUT. Oikkuko? ILLI. Sen teille kerron. Kauko Lemminpoika täältä Viime kerran kun erosi, Niin hänelle Anja neiti Rukkaset jälessä laittoi: Sanoi nuoreksi ikänsä. MUUT. Rukkasetko laittoi? ILLI. Vaiti! KOTRO. Ihastuiko siitä Ilvo? ILLI. Ihastuiko?
Mut älkää te pentuset peljätkö, jos kuinka sen kiiltävi hammas, kun Murresta vaan häntä muistuttaa, hän lauhkea on kuin lammas.» Näin hallit ne haasteli irvistäin, mut mennä ja uskoa heitä! Kuka koskaan koirilta rauhassa lie astunut arvon teitä? MERKILLIST
Muuten hän oli rauhaisa ja lauhkea kuin lehti. Ei koskaan unohdeta runsaita osia, joita hän jakoi lapsijoukolle, joka keräysi padan ympärille hänen juoksuttaessa juustoa, ja sitä kärsivällisyyttä, jota hän osoitti kertoessaan iltakaudet satuja kuunteleville pienokaisille.
Kun sen virtojen vetrehet vedet hellien hyväilevät rantamaita, silloin kukkaset elpyvät eloon ja nurmen nukka vihannoi. Ei polta poroksi, ei tuota tuhoa mun mereni lauhkea lämpö, se vain sulattaa jään ja haihduttaa hyisen hallan. Eloa ja voimaa se henkii, karuille kallioillekin se kukkia kasvattaa. Luulet joskus tyyneksi merta, tyyneksi kuin kuollut.
Lauhkea ilma täällä alhaalla tuntui hänestä raskaalle ja ahdistavalle verrattuna keveään jää-ilmaan tuolla ylhäällä; niin se varmaan tuntui linnullekin, joka kulkiessa iski Wapun olkapäähän kiinni, kaikki oli hänelle tuskallista, kärsimätöintä. Näin saapui hän viimeinkin syntymäsijoilleen. Hänen täytyi käydä kylän läpi, tullaksensa sen viimeiseen taloon, ylimystalollisen.
Näin oli Johannes vähässä ajassa muuttunut ikään kuin toiseksi ihmiseksi; mutta hänen luonteensa pääominaisuus oli kumminkin järkähtämätön sama. Minne hänen intonsa kääntyi, sinne vei se hänen ajatuksensa, hänen mielensä, hänen ruumiinsa ja sielunsa. Vakinaista perustetta ei hänellä ollut. Laine merellä, nyt myrskyinen, vaahtoinen, vihainen, nyt lauhkea, hyökyvä, hiljainen on hänen kuvansa.
Jätimme hyvästi ja läksimme jälleen matkalle ohjaten kulkumme vähän enemmän itäänpäin. Yö oli lauhkea ja sysimusta, ja tiemme kulki melkein samanlaisia louhikkoisia seutuja kuin ennenkin. Pako kanervikossa. Louhikossa. Riensimme eteenpäin milloin juosten milloin kävellen, ja aamupuoleen yötä kiirehdimme yhä enemmän kulkuamme.