Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
En tahdo hautain keskell' enää hiuet' Enk' aikaa munkkein kesken menettää, En myös sen, Sigurd, lupaan haaveksia. Pois ravistan ma rakastajan; nautin Iloan' niin kuin mies, ja, uljas Sigurd, Sua seuraan urhona ja kuninkaana. KNUUTI. Niin raivokas kuin hukka. Kuulkaa, Hakon Kuningas! Koko kirj' on voimaton. On tärkein kohta unhotettu. Kuulkaa! KOLMAS N
Hän ei näkynyt millään lailla oudoksuvan sepän seurakumppalia eikä heidän yhtymistään tässä paikassa; hän vaan ohitse-astuessaan, vilkahtamattakaan toistamiseen Heikin kumppaliin ensimmäisen katsahduksen perästä, laski suustansa nämät sanat: "Toivotan sinulle vielä kerran hauskaa pyhää, uljas seppä! Mitä!
Min' olin valtain herkku; Pompejuskin Pysähtyi, silmäns' otsahani juotti Ja siihen katseens' ankkuroi, ja kuoli Näin elämänsä katsomiseen. ALEXAS. Terve, Egyptin hallitsija! CLEOPATRA Kovin olet Antoniost' erilainen. Hänen luotaan Sa toki tulet, ja se tenholiuos Sun kiillollaan on kullannut. Kuin voipi Mun uljas Antonioni?
Jäi Pargan vuorihin ja Suulin viel' uljas heimo kätköksiin; ne muinais-doorilaisiks kuulin: Sielt' esiin taimi nouskohon, mi Herakleidein kantaa on!
Niin reipas ei, eik' uljas, voimakas Muut sulhoist' olleet, kuin tää sotilas: Pukunsa pulska silmät häikäsytti, Katseensa valloitti ja peljästytti: Sill' urhouden kanssa lempeys On maassa voimallisin väkevyys. Luo impyen nyt urho lähestyy; Povestaan kultapikar ilmestyy, Kivillä kalleimmilla koristeltu Ja ympäriinsä kauniiks kirjaeltu: Sen Rusillalle nöyrästi hän tuo Ja säkenöivät silmäykset luo.
Samassa tempasi hän pikarinsa, jota esimerkkiä Paumgartnerkin noudatti sanoen: "Loppukoot kaikki turhat puheet ja eläköön teidän uljas poikanne!"
"Minun vaimo-vainajani ei milloinkaan lukenut muita kirjoja ... mutta hänpä vasta olikin oikein uljas emäntä!" huudahti setä P. silmiään pyyhkien sekä näpähytttäen nuuska-nenäänsä.
Suurella korskalla ajoi hän joka viikko kaupunkiin, jossa kerskaten pani satamarkkaset liikkeelle. Yökaudet nähtiin hänen uljas hevosensa seisovan kapakan ääressä sillä välin, kun hän itse sisällä löi korttia ja joi vuoroin viinaa ja olutta, vuoroin poreilevaa sampanjaa. Näin hän jo kahdeksan vuoden sisään oli tyyten hävittänyt suuren rikkautensa.
Voi sydäntuskat, ahjo kärsimysten, Kuink' oli kuumaks' sulle säädetty, Kansani kallis! Tulen, hävitysten Kautt' eipä hätäs kau'aks häädetty, Vaan, vaikka, uljas, sydänverelläsi Itselles ostit maasi armahan, Ja annoit alttarille elämäsi, Astuen nimettömään tuskahan,
Mun on kuin oisin talven pitkään Sairasvuoteella sairassa maannut Ja nyt äkkiä noussut; Ja loistain silmiä häikäisee Kevät vihreä auringon säihkehessä, Puut huiskii valkeat, vaahtilatvat, Ja nuoret kukkaset katsoo mua Kirjavin, tuoksuvin silmin, Ja on tuoksua, henkeä, riemua vain, Ja sini-ilmoilla linnut laulaa, Thalatta! Thalatta! Sydän uljas, mi paluuretkes teit!
Päivän Sana
Muut Etsivät