United States or Mozambique ? Vote for the TOP Country of the Week !
En ymmärrä, miksi me sotilaat alituisesti tuomme esiin, että meissä, ennen muita, on vallalla tuo tunne, joka kuitenkin on hyvin luonnollinen useimmille ihmisille. Jokainen rakastaa sitä turvetta, jossa on kasvanut, jokainen toivoo maallensa edistystä ja onnea, mutta sen voi saavuttaa aivan toisella tavalla kuin sodan kautta. Muistakin asioista voi ylpeillä, ei ainoastaan aseteoista.
Kuitenkin, neuvot eivät ole kaikki vielä, se muuttumaton, vakaa aika mittailevi vielä sylihini ijäisestä langastansa, vielä nousee päivä toisen perään ja sydän raikkaasti rinnassa lyö; kaikki taitaa hyvin päättyy vielä! Seisonhan taasen isänmaani kamaralla, ja onneani kiitän tällä hinnalla päästyäni sen turvetta polkemaan vielä.
Se tekee suuren pykälän noihin metsiin, kun ilmankin noita soita on noin paljon. Nyt ei puhuta enää seitsemästäkäänkymmenestätuhannesta.» Sen kuullessaan Hemmin kasvot punehtuivat, hän keikautti vihaisesti niskojaan, hyppäsi seisaalleen, ja sanoi jäykästi: »Saa heittää puheen koko kaupasta. Hierotaan omaa turvetta, eletään miten voidaan.
OTERMA. Minä pidän aina pussin auki, kun porsasta tarjotaan. KASURI. Lauletaan pojat, ettei kuulu kortinpauke. Morsian näkyy säikähtävän kämmenen läiskäystäkin. Hei tukkipojat ne poikia maksaa, joka sen oikein tietää. Kesän ja talven kuin tanssin ne jaksaa ja tuulen ja sään ne sietää. Hei tukkipoika ei turvetta kaiva, ne sinisiä selkiä seilaa.
Terve, terveppä siis, sinä Pellervo, peltojen poika, ken tuhatvoimilla käyt turvetta kääntämähän. Kylväös siementä maahan ja siementä kansani mieleen: Pois raja-riitaisuus! Hengen on vainio yks. Toimi kuin mielevä mies, käy kauppaa yhteisin voimin. Auta itseäs, niin Herrakin auttajas on. H
Vaeltaja joskus vast'edes kulkiessaan ohitse ajattelee: Sankarit, jotka hautasivat aseveljensä, valitsivat vainajille hyvän paikan, kun asettivat heidät niin, että kotimaan kalliot suojelevat heidän asuntoaan pakkaselta ja myrskyltä ja turvaavat kukoistavaa turvetta, jonka alla vainajat uneksivat kansansa voitoista.» Ampialan poika sivalsi miekkansa sanoen: »Emme me kuole, me elämme.
Ilmarin Juuse. Nämät kertomukset ovat toistensa mukaisia, nimittäin näljän kanssa taistelevain kansalaisten kurjuuden ja nälkäkuoleman kuvauksia. Ja kuitenkaan ei voi olla kertomatta, mitä omin silmin on nähnyt ja omin korvin kuullut. Ilmarin talo oli kylän takamailla ja jälemmin perustettu kuin muut kylän rinta-talot, sillä ompa itsekullakin halu saada omaa turvetta, vaikkapa huonompaakin.
"Kylläpä hän ymmärtää valikoida", ajatteli hän myöhemmin, kun hän, ruotiessaan kalaansa, piti jokaista silmällä. "Eikö neiti Lindenkin pidä näköalaa katseleman", kysyi Juho atrian jälkeen. "Tuskinpa enään on aikaa, enkä luule hänen siitä välittävänkään. Onko teillä rahkasoita herra Bruhn? Tämä suo on oiva aarreaitta. Mennäänpäs likemmältä katselemaan turvetta! Ei vaan liian likelle, lapset?
HUOTARI. Renki ei ole ihminen. Mutta tukkipoika! PIETOLA. Tukkipoika? Hei tukkipojat ei turvetta kaiva, ne sinisiä selkiä seilaa. Tukkipojall' on tuska ja vaiva muistella montako heilaa. PIETOLA. Lähde nyt ja kiireellä hakemaan kylkiluutasi! Tietää yrittäneensä väärään penkkiin! Mutta nyt minä sinuakin, ukko, vähän kiusaan! Minä alussa luulin sitä ihmiseksi! ANNI. Ja olikin kunnon ihminen!
Hän heitti neljä turvetta, kunkin erityiselle ilmankulmalle. "En otaksu, enkä oikeiksi tunnusta teidän oikeuskuntianne, teidän tuomarianne, teidän 'corregidores'. Ota 'llanon! ja ota samalla tätäkin. Janotkoot teidän eläimenne kunnes niitten kielet lerppuvat yhtä pitkinä kuin teidän valehtelevain lakimiestenkin!