Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Kutsumme tänne heidät kaikki, heimonne miehet, jotka sanot koolla olevan, huomenna, kun yömme ensin matkan vaivoista levänneet olemme, saapumaan luoksemme tänne jumalanpalvelukseen tähän paikkaan, minne Herra meidät ensin johdatti, kun luulimme jo erämaahan eksyneemme. Tulkoot aviot tänne vihittäviksi ja tuotakoon lapset tänne kastettaviksi. Sano heille se!
Viis palvelijaa Syyrian kuninkaan Eteenne pääsemistä anovat. AHAB. Ken heidät laittoi, kertoivatko sen? PALVELIJA. He käskyst' ovat täällä herransa. AHAB. He tänne tulkoot, kuninkaan he tapaa. Näin maassa polvillani rukoilen: Suo surma Israelin sortajalle Ja röyhkeälle Herran pilkkaajalle!
Ja hänkö vielä mietti ja tuumi olisiko oikein ottaa muutamia perunasäkkejä henkensä pitimiksi! Veri syöksähtää hänen päähänsä tulkoot nyt vaikka koko kylän isännät häntä vastaan ja kysykööt minne matka, niin hän vastaa suoraan: teidän perunakuopillenne vastaa ja täyttää säkkinsä, vaikka toiset seisoisivat vieressä!
Mainetta pidämme arvossa sen johdosta, että se ei ole hetkellistä. Se on aina yhtä vanha hyve. Me kunnioitamme sitä tänään sentähden, ettei se ole tämän päivän lapsi. Me rakastamme ja osoitamme sille suosiotamme, koska se ei tavoittele rakkauttamme ja suosiotamme, vaan on itsestään riippuvainen ja itsestään johtunut ja senvuoksi vanhaa tahratonta sukupuuta, silloinkin, kun se esiintyy nuoren henkilön olemuksessa. Toivon, että näinä päivinä olemme kuulleet viimeisen kerran puhuttavan samanlaistumisesta ja johdonmukaisuudesta. Tulkoot nämä sanat täst'edes vanhanaikaisiksi ja naurunalaisiksi. Päivälliskellon asemesta soitelkaamme spartalaista huilua.
Tai kuolohon isäin sotiin. Ja Kivekkäillemme malja tää Ja tulkoot he terveinä kotiin!" Niin hiljaa joukko äänetön Jo saapuu metsän rantaa; He havupaarilla päällikön Vait kievarin tupaan kantaa. Sinihaljakka sissin hurmeissa on, Sideliinat ei verta salpaa, Mut vielä on silmä murtumaton, Ja käsi se kourii kalpaa.
Mutta mitä sanovat Eero ja Volmar? Minä katsoin Emmiin. Hän hiukan epäili hänkin. Tulkoot he jäljessä, sanoi Sanni, Heikki saa viedä heille sanan, Otto pannaan ohjaksiin. No niin, no. Vai, mitä arvelet, Emmi? Mennään! Otto auttoi meidät ylös vaunuihin ja nousi itse kuskipenkille. Heikki jätettiin tielle.
Tään päivän osaks kaikki haaksirikot Ja kaikki kaupan purkamiset tulkoot! Tään päivän alkeet saakoot huonon lopun, Ja vilpiks itse uskollisuus käyköön! KUNINGAS PHILIP. Ei, toden totta, syytä teillä, rouva. Kirota tämän päivän somaa työtä. Takeena teill' on majesteettini. CONSTANCE. Sain väärää rahaa, joka majesteetin On näköinen, mut koetust' ei kestä. Olette valapatto, valapatto!
Niin elämä ja usko vastaan tulkoot Kuin kahden hurjapäisen miehen raivo, Jotk' ensi yhtymässä sortuvat. Dauphin nai Blancan! Mihin joutuu Arthur? Englanti Ranskaan liittyy! Entä minä? Pois, mies! En näköäsi sietää voi; Tuo sanomasi rumentaa sun aivan. SALISBURY. Mit' olen muuta pahaa tehnyt teille, Kuin muiden tuoman pahan ilmaissut?
He ovat tuolla alhaalla, armollisin herra, ja Teidän luvallanne menee La Chesnaye sanomaan heille, että tulisivat tänne. Niin, niin, tulkoot heti paikalla; kello tulee kohta kahdeksan ja kello yhdeksän odotan minä erästä vierasta. Hyvästi, herra herttua, ja käykää kaikin mokomin vastakin. Sisään Tréville. Herttua kumarsi ja meni.
»Saat nähdä, että ne tulevat sieltä oikein miesvoimalla tänne», huomautti setä. »Tulkoot!» Valee löi nyrkkiä polveensa. Santran silmistä juoksivat taas kyynelet. »Luuletko, että meidän kyläläiset tulevat sinun puolestasi?» uteli Matti. »Pojat tulevat jok'ikinen, sen tiedän varmaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät