United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Me tahdomme nyt, päinvastoin kuin mitä maailmassa on tapana, kääntää silmämme nousevasta auringosta laskevaan, niistä, jotka kiipeävät nykyhetken olkapäille, niihin, jotka sortuvat sen painon alle.
"Voi, jos sankaristani Cetheguksesta tulisikin paha henki. "Minä käsitän, miksi ihmiset karttavat ja pelkäävät sinua kuten Luciferia, aamutähden langennutta enkeliä. "'Kaikki hänen vihollisensa sortuvat', sanoi kerran Antonina, joka tuntee taikauskoista pelkoa sinua kohtaan. "Ja hän on oikeassa.
Mutta eikö se ole väärin ... eikö se ole surkeata? innostui yht'äkkiä Elli. Kuinka väärin se on, se näkyy siitäkin, että sellainen aina kostaa itsensä. Miten niin? Siten, että tuollaisille perustuksille rakennetut avioliitot aina lopulta kuitenkin sortuvat tavalla tai toisella. Onnellisin ratkaisu on minusta se, mikä kuitenkin hyvin harvoin tapahtuu, että ne, jotka eivät sovi yhteen, ne eroavat.
Se ei ole minun eikä jonkun toisen varassa, se on sen elämän varassa, joka hellittämättä kaikkialla pyrkii tarkoitustensa perille. Ja miksi ei voisi Jumala asua ja vaikuttaa siinäkin, missä ei häntä nähdä tai tunnusteta? Eikö niin tapahdu luonnossa? Maa ja taivaat kiitävät eteenpäin ja kehittyvät loppumatta pysähtyisikö ihminen! Nämä muodot sortuvat ja vaihtuvat mutta Hän oli tukehtua yskäänsä.
Te näette edessänne, herrat valamiehet, kuvaavan, jos niin voi sanoa: vuosisadan-lopun rikoksen, jonka tunnusleimana niin sanoakseni ovat sen surullisen mädännäisyyden ominaiset piirteet, johon meidän päivinämme sortuvat ne yhteiskuntamme alkuainekset, jotka ovat tämän kehityksen niin sanoakseni enin polttavien säteitten alaisina...
Herra varjelkoon, en minä ennusta politiikkaa. Sitähän minä inhoan. Siinä sortuvat aina parhaat keskinkertaisuus korjaa sadon. Minä puhun yksilön politiikkaa järjellesi. Sitä tietä myös sydämeesi. Nuoren kyvykkään miehen sydämessä on enemmän järkeä kuin hän uneksiikaan. Onhan yksinäisyysunelmasi jo särkynyt. Sinä et ole yksin etkä siihen tilaan koskaan pääse.
Silloin sankarit suurisuiset omaan surkeuteensa sortuvat, silloin maassa matelijat raunioiden alla surmansa saavat, silloin kaikki Kalevan väki verta hikoillen vapisee. Silloin on kansasi suuri suru tullut! Mutta silloin, oi Päivän poika, opitaan myöskin suuren soiton syntysanat, jotka kerran kahleesi katkovat!" Ja Marjatan pojan silmistä säkenöi päivääkin kirkkaampi paiste.
Hän, jota rakastan enemmän kuin elämääni, hän, jonka ylevätä sielua sinä kaikkine kokemuksinesi olet liian halpa ymmärtämään, hän harhailee nyt hylättynä, onnetonna ja yksinäisenä maailmassa. Nyt tiedän kaikki; olen toimiva sen mukaan. Sortuvat vallat, sortuvat kruunut, aina on kohtalonne samanlainen!
Sitten hän vähän ajan perästä jatkoi tyynemmin: "Kerran se aika tulee jolloin kaikki uskovat että valtani kestää, ja silloin se kestää. Kurjat optimistit, jotka aina toivovat paremman ajan koittavan ja heikontavat toivollaan valtaani, ne sortuvat. Silloin ihmiset luottavat järkeensä vain ja usko, toivo ja rakkaus ovat kuolleet. Silloin on valtani vankka.
Mutta pidä sinä isäsi usko ja säilytä hänen kunniansa, ja isäsi usko oli se, että Jumala yksin voi meitä auttaa, mutta kuparikuvat ovat kuin Baabelin jumalat ja sortuvat tuhkaksi kaikkien kanssa, jotka niihin luottavat, elävän Jumalan edessä. Tämä mieleesi paina, rakas Kaarleni, ja kirjoita pian, että tietäisin sinun hyvin käyvän. Sitä pyytää öin ja päivin uskollinen äitisi Eeva Bertelsköld.