Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Työläs on työ hänen heiltä, jos onkin yltiö taistoon, hervata uskallus sekä torjumaton käden tuimuus, nopsiin laivoihin tuli tuiskata, jos kekälett' ei niitten keskeen leimuavaa Zeus heittäne itse.
Puoleen Zeun kätes nosta ja nuolesi lennätä mieheen, torjumaton kuka liekin tuo, jok' on Ilionille tuottanut turmaa suurt', urost' oivaa kaatanut monta; ellei lie jumal' ehkä, jok' uhrist' unhotetust' on suuttunut iliolaisiin: on viha suur' ikivaltain." Vastasi, virkkoi hälle Lykaonin loistava poika: "Aineias, jalo pää sopavälkkyjen iliolaisten!
Mutta kun Sarpedon näki, kuinka Menoition poian peitseen sortuivat sopavyöttömät kumppanit, huusi, noin heti nuhteli hän Lykian jumalaimoja julki: "Voi häpeäänne jo! Pois Lykianko jo noin väki väistyy? Nyt lujat olkaa! Sillä mä itsepä käyn sekä katson, torjumaton kuka liekin tuo, jok' on Ilionille tuottanut turmaa suurt', urost' oivaa kaatanut monta."
Uljuutt' yllytä rintaan, jott' älyäisi jo Hektor, tokko on yksintaistelijaa toverissani, vaiko silloin vain käsi torjumaton, raju riento on hällä, tuimass' Areen työssä kun myötä mä itsekin isken. Vaan kun on laivain luota hän torjunut pois sotamelskeen, tänne sun turvissas taas tulkoon vauriotonna, kaikkipa tuokoon myös tamineet sekä kumppanit uljaat!"
Vaan minut Leton poika ja kohtalo surmasi julma, miehist' Euforbos; sinä, kolmas, mult' asun ryöstät. Seikan vain sanon vielä mä sulle ja paina se mielees: Erkanet koht' elon mailta sa itsekin, sillä on läsnä kohtalo torjumaton jo ja kuoleman ankara arpa: maahan Akhilleus lyö sinut, Aiakon aaluva kuulu." Noin hänen virkkaissaan tuli loppu ja kuolema tumma.
Taistopa taisi jo uuvuttaa urokuulu ja tappo iliolaisten, joihin teill' ylen on viha julma! Ei toki moinen on voima ja torjumaton käsi mulla kaikk' ikivallat Olympon sais mua järkytetyksi. Teiltäpä heljät vain jäsenenne jo värjyä alkoi, taistelon ennenkuin edes näitte ja sen teot tuimat.
Astui luo, sanan toi näin Iris joutuvajalka, suulla Politeen hän, Priamon pojan, äänsi, jok' istui, luottaen jalkojen nopsuuteen, tähysmiehenä, missä kansanvanhimman lepokumpu ol' Aisyeteen, vaani akhaijeja, konsa he lähtisi laivojen luota; toi hänen hahmossaan sanan Iris joutuvajalka: "Vanhus, ainapa mielees on pito neuvojen pitkäin, kuin ajat rauhan ois. Sota torjumaton toki vartoo.
Päivän Sana
Muut Etsivät