Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. marraskuuta 2025
ANTON. Pidä nyt leukas siitä tynnöristä, kiiritpä muuton itse pienenä tynnörinä tuolla mullassa. Sinä sammakko! TITUS. Koetetaanpas! Luuletko minun paljaaksi mamman-pojaksi, elätettynä rieskalla ja simpuloilla. ANTON. Pysy pois minusta, minä en tahdo tapella. TITUS. Koetetaanpas! ANTON. Minä en tahdo tapella. TOMMI. Hiljaa, pojat!
Sinä päivänä oli kaikki ratkaistava. Titus oli antanut ankaran käskyn, ettei pyhää rakennusta saisi vioittaa ja että niitä tulia, joita he käyttivät ryntäyksessään, pidettäisiin syrjällä tästä paikasta. Tämän päivän aamu koitti. Oli kymmenes päivä Ab nimisessä kuukaudessa, vuosipäivä, jona muinoin Aabelin kuningas poltti temppelin.
Puhukaa hyvää, mieltään noutakaa, Ja hänen luokseen jääkää kunnes palaan. Nuo tunnen, vaikka luulevat mun hulluks, Ja kiedon heidät omaan satimeensa, Kirotut tuonen koirat emoineen. Te menkää milloin tahdotte; me jäämme. TAMORA. Hyvästi, Titus! Kosto erkanee Ja vihamiehes ansaan viettelee. TITUS. Sen hyvin uskon; hyväst', armas Kosto! CHIRON. No, vanhus, mitä tointa annat meille?
Nyt Cineas ajatteli, että hän oli aikaan saattanut kaikki nämät, koska hän oli laskenut Isaakin vapaaksi, ja hän syytteli katkerasti itseänsä. Legiona toisensa jälkeen astui esiin. Titus seisoi keskellä miehiänsä, kehoittaen heitä pysymään paikallansa, käymään eteenpäin, kostamaan noita kurjia Juutalaisia, joita he olivat niin usein voittaneet.
MARIANA. Ja pieni nenä kuin punertaa kuin poltettu manteli sokerileipojan pöydällä. TIMOTEUS. Hm! TITUS. No no, ei nenästä puhuta mitään. Mutta tuossa kumppanimme. FUCHS. Hänellä oli vaan yksi silmä. MAX. Ja senkin olisin häneltä ampunut pois ilman sinun hätäilemistäs.
MARCUS. Mut jättääksemme nämä synkät mietteet Kuink' on tuo viekas goottein kuningatar Niin äkist' ylentynyt Roomassa? TITUS. En tiedä; tiedän vain, ett' on niin laita; Mut onko siinä juonta, tietää taivas. Hän velass' eikö suuress' ole sille, Jok' onneen moiseen hänet toi niin kaukaa? Hän varmaan jalosti sen palkitsee. SATURNINUS. No, Bassianus, sinä voiton sait: Iloksi olkoon sulle morsiosi!
LUCIUS. Isä, väärin teitte, enemmän kuin väärin: Tapoitte turmariidass' oman pojan. TITUS. Et sinä eikä hän mun poikiani: Mun poikani ei noin mua häväisis. Lavinia keisarille tuo, sa konna! LUCIUS. Kuolleena kyllä, vaan en vaimoks hälle; Hän kihloilla on toiseen sidottu. SATURNINUS. Ei, Titus; keisarin ei tarvis häntä, Ei hänt', ei sua, ei heimostasi ketään.
Kuka se enemmän suutaan soittaa kuin se, jolla ei ole pään pistettävää? Mokomat kernaast suuria rakennuksia parjatkoot. TITUS. Kas tuossa Servilius; nyt kai saamme jonkin vastauksen.
Voltaire on luonut filosoofillisen historiantutkimuksen, ja siitä olemme hänelle aina kiitollisia, mutta me haluaisimme Herodoton ja Titus Livion kaltaisia kertojia, jotka osaisivat antaa elävän kuvan oloista ja ihmisistä.
TIMOTEUS. Yksi kerta vielä, poikani, ja maksanpa lainan takasin: yhtä armottomasti pitää kersantin saarnaman sinulle kuin äsken hän jyritteli minun korviini. TITUS. Tuoppi oltta, tyttö, unen karkottajaksi! MARIANA. Tuossa tulee emäntäni. TIMOTEUS. Katso tukkas, se korea ja tumpurainen, Mariana piikasein. MAURA. Sinä naasikka, pidätkö mun narrina, sinä ilkeä harakka, pidätkö mun narrina?
Päivän Sana
Muut Etsivät