Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
FEDERICO. Nuot toiset onnettomat, jotka naimisiin menevät, ovat rasitetut ainoasti yhdellä anopilla; minä olen kovemmin rangaistu: minulle on paha onni kaksi antanut! Hukka näille tyranneille! MARIANA. Minun äitiänikö ja iso-äitiäni sinä tyranneiksi nimität? FEDERICO. Niin juuri, tyranneiksi, jotka minulta vapauteni riistävät.
TIMOTEUS. Minä pidän sinusta paljon. MARIANA. Kiitoksia paljon. TIMOTEUS. No no, ole kiltti lapsi. MARIANA. Jaa, kiltit lapsethan kiittää. TIMOTEUS. Minä kurja tarhapöllö olen rakastunut sinuun auttamattomasti. Sentähden teen nyt tämän kysymyksen, kaikkein kysymysten kysymyksen: Rakastatko sinä minua? MARIANA. Ja minä teen tämän kysymyksen: Olenko minä silmissäsi naarastarhapöllö?
Tahdotko seurata minua Bayeriin, Marja, minun punertava mansikkamarjani? Tahdotko seurata sotamiestä? MARIANA. Moni tyttö ennen minua on ollut yhtä hullu ja iskenyt kouransa sotamiehen patruunataskuun. TIMOTEUS. Oivallista! Uljas tyttö, kelpo tyttö; mutta emäntäs, luulen, ei juuri kohtele sinua ansiotas mukaan. MARIANA. Saakeli ottakoon sen tattari-ämmän!
MARIANA. Hyvin tunnet kumppanies luonnon. TIMOTEUS. Etkö luule mun haastelevan totta? Sen kuulet kohta, kuulet, että olemme itsemme käyttäneet kuin miehet. Mutta iloinen olen sentähden, että henkeni pelastui; sillä minä olen yksinkertainen ja tyhmä sotamies enkä taida itseäni teeskennellä.
FEDERICO. Niin ajat muuttuvat. Mutta sinun huvitustuumasi ei tullut vielä päätökseen. Me menemme siis maalle. MARIANA. Kävelemme metsää ristin rastin, tulemme lähteellemme ja juomme vettä siitä. FEDERICO. Oivallista! Me olemme taivaassa, me olemme yksinämme! MARIANA. Ja tätä hetken tehtyämme me käännymme takaisin kotia. FEDERICO. Voi kumminkin! Me palaamme taas anoppien luo.
FEDERICO. Anna minun olla. MARIANA. Sinä olet pahoilla mielin. FEDERICO. Ei ikään, lapseni. MARIANA. Seuratkaamme siis toisia. FEDERICO. Me miehet tahdomme rukoilla itseksemme, me miehet emme tahdo iäti olla holhon alaisina. MARIANA. Nyt näen minä hyvin, ettäs olet suutuksissa. FEDERICO. Olisiko ihme?
Mariana, Mariana, mun sydämmeni loiskii, kimoilee ja särkee kuin likistelis sitä pienet perkeleet, mutta sinä taidat sen auttaa. MARIANA. En taida ulos-ajaa perkeleitä. TIMOTEUS. Sen taidat ja yhdellä ainoalla sanalla. MARIANA. Mikä on tämä sana? TIMOTEUS. Se on: jaa. Sano: pidätkö minusta? MARIANA. Yhdellä ehdolla. TIMOTEUS. Ja tämä ehto?
LEONCIA. Tämä vie hengen minusta, auttakaat, minä kuolen! Federico! Mariana! 13 Kohtaus. Leoncia. Dolores. Federico. Mariana. Mummu! FEDERICO. Mitä on tapahtunut? LEONCIA. Minä olen murhattu. MARIANA. Mummu raukka! FEDERICO. Kuka on rohjennut? LEONCIA. Minä tahdon kiskoa kielen hänen suustansa. FEDERICO. Siunatkoon hyvästi, kenen suusta? LEONCIA. Hän on sen tuhannesti ansainnut.
DOLORES. Antakaa mulle kätenne. MARIANA. Tulkaa, tulkaa. FEDERICO. No menehän nyt heidän kanssansa. 17 Kohtaus. Federico. Cleto. FEDERICO. Tohtori viipyy yhä vielä. CLETO. Te olette panneet käskemään minua... FEDERICO. Mikä onnettomuus! parasta ystävääni täytyi tämmöinen kommelus kohdata. CLETO. Mitä oireita olette huomannut? FEDERICO. Kaikkein pahimpia.
Ja te nyt saattaisitte saksalaiset häpeään? Patrikin komppani? Pois se! Ennen peittoon teidän maan mateleviksi. TITUS. Herra kapteeni! MAURA. Armoo armoo armoo! PATRIK. Kyllä sitten kelpais. Tommi, 3:s sotamies ja pari muuta työnäsevät oven auki kovalla vauhdilla, Timoteus kiirahtaa selällensä, ja rynkäävät ulos yskien. MAURA. Oletko loukkaunut? MARIANA. Rintas, luulen, sai kovan tärräyksen.
Päivän Sana
Muut Etsivät