Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


CLETO. Minäkö? LEONCIA. Te juuri, hyvä herra. CLETO. Onko siis tänään kaikki riivatuksi tulleet? LEONCIA. Kun minun sentään täytyi tämmöistä eläissäni kokea, minun iälläni! Häpeä ja pilkka tuolle kurjalle! 19 Kohtaus. Leoncia. Cleto. Federico. FEDERICO. Mitä kuulen minä, mummu? LEONCIA. Jätä minä rauhaan. FEDERICO. Tekö olette häntä loukannut, herra? CLETO. Minä vannon teille, en minä!

DOLORES. Federico. MARIANA. Tuleppas, rakas mieheni. FEDERICO. Tuossa paikassa, mutta rätinki... LEONCIA. Etkös sanonut sitä jo valmiiksi saaneesi? FEDERICO. Kyllä, mutta siinä on vielä vähäinen eroitus ilmaantunut. LEONCIA.

CLETO. Lääkärin silmä ei pety. LEONCIA. Mutta yksi este! Te tiedätte, hyvä herra, että ensimäinen puolisoni olkoon hän herran raudassa että hän oli intendentti. Te ymmärrätte, ett'ei minun auta säätyäni jättää. Kun olisitte edes terveys-neuvoston jäsen.

Sitä ei käy niin helposti sanominen. DOLORES. Mitä siis onkaan tapahtunut? LEONCIA. Niin odottamatta se on tullut. DOLORES. Oletko tuon suuren voiton arpajaisissa saanut? LEONCIA. Kun sitä kaikkein vähemmin ajattelee, onni äkkiarvaamatta yhtyy meihin; tänään se on huoneesemme astunut. DOLORES (hiljaa). Hän puhuu kai tuosta oudosta herrasmiehestä. (

LEONCIA. Tämä vie hengen minusta, auttakaat, minä kuolen! Federico! Mariana! 13 Kohtaus. Leoncia. Dolores. Federico. Mariana. Mummu! FEDERICO. Mitä on tapahtunut? LEONCIA. Minä olen murhattu. MARIANA. Mummu raukka! FEDERICO. Kuka on rohjennut? LEONCIA. Minä tahdon kiskoa kielen hänen suustansa. FEDERICO. Siunatkoon hyvästi, kenen suusta? LEONCIA. Hän on sen tuhannesti ansainnut.

CLETO. Mutta minä panen kunniani teille takaukseksi... FEDERICO. Minä vaadin hyvitystä. LEONCIA. Niin on oikeus; minä tahdon hyvitystä. FEDERICO. Menkääpä huoneesenne, mummu, minä otan asian sovittaakseni. LEONCIA. Ei, minä en lähde paikastani, ennen kuin olen hyvitystä saanut. FEDERICO. Muistakaat sentään, mummu, viimeistä kohtaustanne.

FEDERICO. Kas nyt alkaa leikki uudestansa! RAFAEL. Se on siis totta, että tää herra rakastaa teitä? DOLORES. Hänkö? Minä olen kuin puulla päähän lyöty. LEONCIA. Tee vaan itsesi ällistyneeksi. DOLORES. Minä en tiedä mistään, äiti. LEONCIA. Eikö hän siis jo ennen ole sinun edessäsi polviaan notkistanut? DOLORES. Ei, nyt ikään ensi kerran. LEONCIA. Mutta niin sinä kumminkin sanoit.

CLETO. Ah! Hyvä, että tulette, Sennora. DOLORES. Mitä hän sanoo? CLETO. Minä sanon, Sennora, että se rakkaus, jonka minä teille polvillani tunnustin, jo on tullut koko kaupungin tiettäväksi, salaisuuttamme on mahdoton kauemmin peittää, minä rakastan teitä ja painun vielä kerran jalkainne juureen. 22 Kohtaus. Edelliset ja Leoncia. Tuo katala, jo taas polvillansa hänen edessään!

LEONCIA. Sinun sanasi virvoittavat, niinkuin aamukaste ruusuja. Voi hyvin, Leoncia voi hyvin! LEONCIA. Tuletko takaisin? CLETO. Tulen. LEONCIA. Pianko? CLETO. Juuri pian. LEONCIA. Ah! CLETO. Oh! 11 Kohtaus. Leoncia yksinänsä. LEONCIA. Toistaiseksi, lemmityiseni, toistaiseksi! Oi kuinka se sentään on totta, ett'ei sielu milloinkaan vanhene! Minä tunnen itseni parikymmentä vuotta nuoremmaksi.

CLETO. Mitä olen rikkonut LEONCIA. Te olette petturi! CLETO. Olenko minä tätä teiltä ansainnut? LEONCIA. Te uskallatte vielä, te kelvotoin? Liekö hänkin höperöksi tullut? LEONCIA. Tämäkö se ankara kiihtymys oli, joka minua odotti? CLETO. Tyyntykäät. Minä pidän puheeni. LEONCIA. Te olette pettäneet minun, te olette maanneet polvillanne. CLETO. Minäkö polvillani?

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät