Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Minä oletan, että teitä enemmän ilahduttaa kuulla, kuin minua kertoa, että minua taas on houkuteltu rouvasväen ja herrain seuraan ja olen kutsuttu muutamaksi päiväksi Neesdale Parkiin, Mr Travers'ille jonka ristimänimi on Leopold joka kutsuu teitä 'vanhaksi ystäväksensä' nimitys, jonka minä otaksun olevan niitä runollisia liiallisuuksia, joiden joukkoon 'rakkaini' ja 'lemmityiseni' aviollisessa kanssapuheessa voidaan lukea.
"Vielä kerran kysyn, mitä lemmityiseni hakee ritarinsa teltassa tällä aikuisella, oudolla tunnilla?" "Anteeksi antoa, armollisin herrani", sanoi kuninkaatar, jota pelko taas alkoi vallata ja tehdä välittäjä-virkaansa kelpaamattomaksi. "Anteeksi antoa? Mistä?" sanoi kuningas. "Ensin siitä kuin näin liian rohkeasti ja ajattelematta olen astunut sisään " Hän vaikeni.
"Lemmityiseni, sun täytyy olla kärsivällinen!" "Meidän täytyy molempain olla kärsivälliset." Maria astui muutaman askelen eteenpäin, mutta kääntyi kohta. Jäisiköhän hän kotiin? Juhon sydän sykähti ilosta, mutta samalla tunsi hän itsensä milt'ei pettyneeksi; niin kummalliset ovat ristiriidat ihmisluonteessa. Maria nojautui hellästi häneen: "Eihän tämä erottane meitä?" "Maria!"
LEONCIA. Sinun sanasi virvoittavat, niinkuin aamukaste ruusuja. Voi hyvin, Leoncia voi hyvin! LEONCIA. Tuletko takaisin? CLETO. Tulen. LEONCIA. Pianko? CLETO. Juuri pian. LEONCIA. Ah! CLETO. Oh! 11 Kohtaus. Leoncia yksinänsä. LEONCIA. Toistaiseksi, lemmityiseni, toistaiseksi! Oi kuinka se sentään on totta, ett'ei sielu milloinkaan vanhene! Minä tunnen itseni parikymmentä vuotta nuoremmaksi.
"Niin, jonka täytyy istua vartioitsemassa pientä ihanaa hiirtä," selitti rouva Dor katuvaisella huokauksella. "Olettehan kuitenkin paras ystävämme! Sano, Yrjöseni, sinäkin, eikö ollut rouva Dor paras ystävämme?" "Varmaan, lemmityiseni! Kuinka me ilman hänettä olisimme tulleet toimeen?"
Oma lemmityiseni! minun silmissäni ei löydy mitään korkea-arvoisempaa kuin sinun hyvyytesi, sinun ihanuutesi! O! kuiskaa minulle se ainoa pieni sana, että tahdot ruveta vaimokseni!" Hän huokasi suru-mielisesti. "Muistakaa sukuanne," sammalti hän, "ja muistakaa minuakin." Vendale veti häntä vielä likemmäkseen.
Minä astuin alas rattailta, kapusin portaita ylös käsipuiden nojassa ja kuulin pienen Nellyni haukuntaa kun astuin ulkomaisen huoneen poikki ja lähenin lasi-ovea. Minä työnsin oven auki ja pieni lemmityiseni hyppäsi syliini. Ja nyt huomasin, että oli liian myöhäistä.
Päivän Sana
Muut Etsivät