Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025


LEONCIA. Sinun sanasi virvoittavat, niinkuin aamukaste ruusuja. Voi hyvin, Leoncia voi hyvin! LEONCIA. Tuletko takaisin? CLETO. Tulen. LEONCIA. Pianko? CLETO. Juuri pian. LEONCIA. Ah! CLETO. Oh! 11 Kohtaus. Leoncia yksinänsä. LEONCIA. Toistaiseksi, lemmityiseni, toistaiseksi! Oi kuinka se sentään on totta, ett'ei sielu milloinkaan vanhene! Minä tunnen itseni parikymmentä vuotta nuoremmaksi.

Sellainen "portsuuni" ei riittäisi ihmisille, mutta pirulle se riitti. Eräät juutalaiset rabbit selittivät, että piru elää savusta ja vesihöyrystä, mutta on ahne verelle. Eräs saksalainen satu kertoo pirun syövän kärpäsiä. Kansa kertoo vanhoista ja nuorista piruista, eräät selittivät, ettei piru vanhene, eikä kuole, toiset taas, että piru voi kuolla kuten ihminen. Pirut voivat myös sairastua!

Raamattu taas puhuu enkeleistä niinkuin he olisivat miehiä, nuoria miehiä, jotka eivät koskaan vanhene. Kumpiako luulette heidän olevan, tohtori?" "Sitä en ole koskaan ajatellut", sanoi tohtori hymyillen. "Siitä en olisi millänikään, jos siellä olisi muutamia senkaltaisia vaimoja kuin Margery", sanoi eno heikolla äänellä ja nojasi väsyneenä päätään istuimen takalautaa vasten.

Iloista elämää pitivät lapset, naiset huhuilivat, karjan kellot kalkattelivat ja paimentorvet vastailivat toisilleen vaaralta vaaralle. Ihmiset vanhenevat ja kuolevat pois, ja koivun ympärille haudataan. Mutta koivun Haltia ei vanhene eikä kuole, vaan pysyy iäti yhtä nuorena, sillä uuden kansan kiitollisuus kantaa hänelle aina uusia uhreja.

NORTHUMBERLAND. Mylord, Bolingbroke muuttanut on mieltä: Pomfretiin matka nyt, ei Toweriin. Myös teistä, rouva, pidetty on huolta: Kiireinen tulee teille lähtö Ranskaan. KUNINGAS RICHARD. Northumberland, sa porras, jota myöten Bolingbroke nousi valtaistuimelle, Ei monta tiimaa aika vanhene, Kun inhan synnin märkäpää jo kypsyy Ja mätäisyyttään puhkee.

Tätä varten hän ottikin rukouksekseen seuraavan ihmeellisen Sofokleen köörilaulun: "Oi että mun ois suotu hurskautta täydellistä Sanoista, töissä saavuttaa, Joiden on säännöt vakaat Laadittu taivahan korkeudessa, Joiden on isä Olympon valtias yksinään! Niiden ei ole alku ihmisluonto kuolevainen, Unehen vaivuttaa niit' ei unhotus voi; Suuri on jumala näissä eikä vanhene milloinkaan."

Hän oli naimaton mies, yksi noita hyvin puetuita ja huolellisesti hoidettuja vanhojapoikia, joita vuosikausien, milteipä kymmenienkin kuluessa näkee samanlaisina uiskentelevan seuraelämän virtapaikoissa ja jotka eivät koskaan vanhene eivätkä koskaan käy avioliiton pyydyksiin, vaikka niitä alinomaa heidän eteensä viritetään.

Sano, miks' ei luonnon lait Vanhene ja hajoo, Korkeuden kappaleet Syvyytehen vajoo? Ihminen, vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Mistä tuuli matkustaa, Mihin pilvi kulkee? Kuka taivaan akkunat Aukaisee ja sulkee? Montako on lehteä Puissa, pensastoissa? Monellako linnulla Pesänsä on noissa? Ihminen, vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Montakohan pisaraa Meressä on vettä?

Mutta kristinusko, joka ei ole tästä maailmasta, ei vanhene milloinkaan eikä myöskään häviä, vaan kestää aina aikojen loppuun asti. Vuonna 558. Kauas Bosporan sinisen vedenpinnan ylitse loisti suuren Sofiankirkon kullattu kupukatto Konstantinoopelissa. Keisari Justinianus istui valta-istuimellansa ja kantoi veroa monelta hänen allensa kuuluvalta kansakunnalta.

Nerokas, ihana nainen, jota joku korkea, jalo aate elähyttää, ei koskaan vanhene; ei hän koskaan lakastu. Päin vastoin käy hän ajan kuluessa yhä enemmän viehättäväksi, saadessansa vapaasti ja kokonansa antautua toimelle, joka häntä enin miellyttää, ja monesti pysyy hänen ihanuutensa kauemmin muuttumattomana, kuin perhehuolista ja äidillisistä velvollisuuksista väsyneen emännän ja äidin".

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät