United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !
LVI. "Jumalasta siis", sanoi Sokrates, "ja itse elämän aatteesta ja muusta kuolemattomasta tunnustanevat luullakseni kaikki, ett'eivät ne koskaan häviä." "Kaikki, totta Zey! sen tunnustavat", sanoi hän, "kaikki ihmiset ja, minun arvellakseni, vielä enemmin kaikki Jumalat." "Koska kuolematon myöskin on katoamaton, eikö siis sielukin, jos se muutoin on kuolematon, ole katoamaton?"
Ihanteet ja aatteet imevät voimaa itsestään, siitä, mitä ovat olleet ja mitä ovat saaneet aikaan. Vaikkei niillä enää näyttäisi olevankaan nykyisyyttä, eikä olevan tulevaisuudesta tietoa, on niillä ollut entisyys, joka ei voi hävitä, koska ei mikään häviä.
Väinö edelleen: Aina on talossa tässä, Tämän pirtin orren alla, Syötetty sulosanoja, Tarjottu hyvä tavara, Jalo juoma juotettuna. Kasva, kultainen hedelmä, Nuorenkin suvun saralle! LOUHI. Syökätte, hyväsukuiset, Syöden ei talo häviä, Vaikka jouten jaaritellen. TURJO. Mihin Pohjola pakeni? Tääll' on liiaksi valoa. Kansa, katsele olutta, Ettei huikene näkösi Siellä on makea yömme.
Suuri parvi ratsuväkeä erosi pääjoukosta ja ajoi täyttä havia esiin. Komean upseeriston seuratessa ratsasti Alroy maidonkarvaisella hevosellaan kesken lukemattoman kansan huutoja portteja kohden. Ithamar ja lähetyskunnan jäsenet vastaan-ottivat hänen, mutta Honain ei ollut läsnä.
Niissä toisissa Mullon taloissa ne akat vain juovat kahvia sillä aikaa kun miehet ahosta puivat, vaan siksipä se tahtookin niissä köyhyys päälle pyrkiä, niin että se ei häviä niistä ketun myrkylläkään.» Kaisan mieltä alkoi ahdistaa se entinen asia.
LVIII. Vielä vähemmän aiheutetulta näyttää meistä pelko, että taikauskon kerällä myös uskonto häviäisi. Uskonto ei voi hävitä. Pieni, savuava olkinuotio voi pimittää taivaan tähdet näkyvistä, mutta ne eivät siltä häviä, vaan tulevat pian jälleen näkösälle.
Siinä makaisin, en eläisi, mutta en myöskään olisi kuollut, sillä minä vielä muistaisin, muistaisin ja siitä sittenkin eläisin... Muisto, se se juuri on elämää. Et kuole, jos muistat, et häviä, jos et unohda. Olkoon se minun elinvoimani. Naimi oli tahtonut häntä jäämään. »Teidän täytyy. Te ette saa mennä, minulle tulee teitä niin ikävä! Teidän kanssanne on niin hauska ja mukava puhella.
Tännekö minun tulee jäädä, tuleeko minun johtaa laumasi tähteet jonnekin merten taa, jotta me siellä hiljaisuudessa ylistäisimme Sinun nimeäsi?» Hän ei ymmärtänyt mitä hänen piti tehdä. Tosin hän tiesi, ettei elävä totuus häviä, vaan että sen täytyy voittaa, mutta välistä hän arveli, ettei sen aika vielä ollut tullut.
Hänen ylpeytensä, samoinkuin hänen kunnianhimonsakin oli laadultaan tuota lempeää ja siivoa, joka naurahtelee syrjässä omalle itselleen eikä tahdo tehdä pahaa niin maan matosellekaan; se oli noita viattomia haaveita, jotka saavat alkunsa sattumasta ja kaiken aikaa pitävät siitä kiinni kuin mistäkin ylen tärkeästä tapahtumasta ja jotka eivät haihdu eivätkä häviä, vaikka todellisuus tuhat kertaa osoittaisi ne vain utukuviksi.
Vihitty on ihminen joka elää iankaikkisuudessa jolle ei ole elämää eikä kuolemaa. Tavallinen ihminen on kuoleman orja ja elämän orja hän ei ole elämän eikä kuoleman herra, mutta Vihitty on ulkopuolella personallista elämää ja kuolemaa. Hän on olento, joka seisoo iankaikkisuudessa iankaikkisella kalliolla Jumalan edessä, ruumiissa, joka ei häviä.