United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sano, miks' ei luonnon lait Vanhene ja hajoo, Korkeuden kappaleet Syvyytehen vajoo? Ihminen, sä vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Mistä tuuli matkustaa, Mihin pilvi kulkee? Kuka taivaan akkunat Aukaisee ja sulkee? Montako on lehteä Puissa, pensastoissa? Monellako linnulla Pesänsä on noissa? Ihminen, sä vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Montakohan pisaraa Meressä on vettä?
Montakohan maassa on Hietajyväkettä? Ota pienin elävä, Suurimpaan se vertaa, Onko toinen suurempi Toista monta kertaa? Ihminen, sä vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Sano, mont' on päällä maan Ollut asukasta? Mont' on tällä hetkellä, Monta tulee vasta? Voiko järkes tunkea Kuolon salaisuuteen, Kuinka tomu kirkastuu, Virkoo eloon uuteen? Ihminen, sä vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Kärsivällisyys.
Montakohan lypsävää päätä sillä nyt on?» »Sinäkin siitä heräsit», pisti Anna Liisa. Sormusen Miina aprikoi: »Eikö tuolla liene viisitoista sen Kurikan Könöseltä ostetun mustan lehmän kanssa.» »Vai viisitoista!» murahti Antti ja alkoi taas nauttia unesta. Piippu vain lepatti putoamistansa odotellen. Miina kertasi: »Viisitoista lypsäväähän sillä Jussilla on...»
»Eläköön kuningas!» Ja taas vastasi valtava kaiku: »Eläköön!» »Kyllä he nyt seisovat tässä nuorina ja reippaina, mutta montakohan heistä kerran palaa?» huokasi eräs vanha talonpojan vaimo. Hänen vierestään vastasi harmaapartainen mies tyytymättömästi: »Se on huonoa luvunlaskua; kysykää ennemmin: kuinkahan monta vihollista te ehditte kaataa, ennenkuin seuraatte heitä hautaan?
Eihän tuota ennen siitä ruotsistakaan paljoa, vaan olivathan toki puustavit kuitenkin samat... Joo, joo, aika aikaa kutakin... Se on nyt kai tämä pienempi sille itselleen ja isompi hallitukseen. TILTA. Montakohan ilmiantoa lienee tuossakin taas? Rouva sanoo, että niitä tulee tukuttain joka päivä. PESONEN. Tässä on kirje kuvernöörskalle. Antaa sen Tildalle.
Esa rupesi nyt Juhon kanssa puhelemaan kaikenlaisista asioista. Ommellessaan kuunteli Valpuri joka sanan ja katsahti silloin tällöin isäänsä ja nuoreen mieheen. Eivätkä Juhonkaan silmäykset olleet mielihyvällä viipymättä nuoren neitosen suopeasta muodosta. Unhottaa! Montakohan vuorokauden 86,400 sekunnista hän voi olla ajattelematta Aumolaa?
Sylkäistyänsä ja imaistuansa savut, sanoi hän: »Jo se kuuluu se Makkosen imisä sika porsineen!» »Vai jo se teki porsaat!» tokaisi Hyvärinen. »Jo... Perjantaina on tehnyt», vahvisti Antti. »Montakohan tuo teki», uteli nyt Hyvärinen. »Kymmenenhän se on. Täyden luvun on tehnyt.» Emäntä oli pysäyttänyt rukkinsa ja kysyi: »Ovatkohan ne kaikki imisiä?» »Niin nekö Makkosen porsaat?» »Ne.»
»Sitähän ne sanovat sen ajattelevan... Vaikka tokko tuosta tolkkua tullee», selitteli Miina, ja Anna Liisa piti Hyvärisen tytön puolta sanoen: »Olisipa tuossa Hyvärisen tytössä Jussille eukkoa kerrakseen... Ei tuo Jussikaan mikään nuoruuden hullu ole.» Ja hetkisen kuluttua hän tahtoi kuulla Jussin ijän tarkemmin ja kysyi: »Montakohan vuotta sillä Jussilla jo lieneekin sitä ikää?»