United States or Mali ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ikkunan takaa kaikuu eläköönhuutoja. RISTO. Mitä mietitte, Vappu? Eiköhän olisi hauskaa sentään olla tuolla kohdalla. VAPPU. Morsiamenako? RISTO. Niin juuri. Kun vielä noin kunnioitetaankin. Seuratkaa pois Johannan esimerkkiä ja ottakaa itsellenne mies tekin. VAPPU. Enpä hänestä ole millänikään. RISTO. Mutta minkätähden ei? Teille niitä kumminkin on tarjolla sulhasia kuin kirjavia kissoja.

Raamattu taas puhuu enkeleistä niinkuin he olisivat miehiä, nuoria miehiä, jotka eivät koskaan vanhene. Kumpiako luulette heidän olevan, tohtori?" "Sitä en ole koskaan ajatellut", sanoi tohtori hymyillen. "Siitä en olisi millänikään, jos siellä olisi muutamia senkaltaisia vaimoja kuin Margery", sanoi eno heikolla äänellä ja nojasi väsyneenä päätään istuimen takalautaa vasten.

Mahtaa sinulla sitten ollakin hiukan parempi järki, kuin voisi uskoa noin naamastasi päättäen. JOHANNES. Elä huoli olla levoton, Anna Liisa, hän saa pieksää suutaan niin paljon kuin haluaa, minä en ole siitä millänikään. ANNA LIISA. Etkö? Sepä hyvä! Elä ole kuulevinasikaan, vaikka hän mitä puhuisi. Ethän? Saat olla ihan rauhassa. Minä en häntä näe enkä kuule.

Kun minä kielsin, pisti hän eteeni kolmannen valokuvan, jossa näin itseni sotilaspuvussa erään toverini kanssa istumassa maassa lepäävän lentokoneen siivellä. En käsitä kuolemaksenikaan, kuinka siitä on valokuva voinut joutua Mashkevitshin huostaan. No, minä en ollut millänikään, vaan väitin sitä jälleen santarmivehkeeksi. Pahasti te olette kiinni, pääsee minulta huomaamattani.

"En ole siitä millänikään sen enempää kuin jos metsäkissan kynsi olisi raappaissut", sanoi aseseppä; "ja nyt kun puna jälleen palautuu Katrin poskiin, saatte nähdä että minä silmänräpäyksen kuluttua jälleen olen ihan tuttu ja tuore mies."

Susanna oli usein ilveillyt kanssani, enkä minä ollut siitä millänikään; mutta se minua tällä kertaa niin syvästi loukkasi, kun huomasin että pappilassa puhutaan meistä ja että Susanna kuuli kaikki mitä siellä sanottiin.

Kun olin tavallisen hyvin kehittynyt uimataidossa, en ollut tuosta juuri millänikään, vain päästyäni veden pinnalle, rupesin uimaan laivan ympäri toiselle puolelle, missä köysitikapuut olivat, enkä välittänyt pelastuspoijuista, joita toinen perämies ja muut miehet heittivät köysiin sidottuina minulle. Mutta en ollut monta syltä vielä uinut, kun merimiesten vanhin huudahti: "Perämies hoi!

Tuosta minä vähän närkästyin, mutta en ollut olevinani millänikään, aloinhan vain pitää miehiä tarkemmin silmällä, ajattelin itsekseni, etteivät tainneet vallan parhaita ystäviäni ollakaan. Hetken aikaa tupakoituamme, alkoivat he kysellä, mitä miehiä olin ja mitä varten tänne tullut.

Pääni painui vielä alemmaksi, puhaltelin epäiltävää kohtaa ja pyyhin uudelleen. Etkös olisi? Kuinka? Hänen kätensä luisui leukani alle, väkistenkin hän väänsi pääni ylös ja katsoi minua kasvoihin. Täytyi vastata. Enpä tuosta ole millänikään. Onko se ihan totta? Minä koetin hymyillä. Koetinpa vielä katsoa häntä silmiinkin. Hän nähtävästi rauhoittui. Sinä olet minun oma rakas vaimoni.

En minä olisi millänikään, jos he olisivat sen vaan tehneet yhden kerran; se oli sama tinki edessä joka kerta; mutta kun minä kerran sain vaimoni puolelleni ja kun lapset rupesivat järkeään elämään; niin muorit eivät sitten enää päässeet pitkälle. Kerran sairastui vaimoni kuumaantautiin lapsivuoteessa, ja niin muutaman vuorokauden vanha lapsi jäi meidän hoidettavaksemme.