Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Kun olemme tutustuneet ja päässeet kuiskuttelun alkuun, virkkaa P.: Minä olen päättänyt oikeuden käynnin aljettua panna vastalauseeni sekä kieltäytyä mihinkään vastaamasta. Samaa asiaa olen minäkin paljon miettinyt sekä tullut lopulta samanlaiseen päätökseen, vastaan minä ilahtuneena. Oikeastaan meidän olisi tullut jo Mashkevitshin kuulustelussa tehdä samoin ja kieltäytyä vastaamasta.
Tekee sen vaikutuksen, kuin hän ihan läähättäen pinnistäisi muistiaan, ja hengessäni näen minä hra Mashkevitshin lennättävän kynää paperilla ja silmät saaliinhimosta kiiluen merkitsevän muistiin nimiä ja asioita.
Löytyipä heidän joukossaan virolainenkin sotilas, joka pystyi hiukan suomea puhumaan, ja niin päästiin uutisiin käsiksi. Sitten siirrettiin hänet santarmien huostaan ja varmastikin repesivät nämä riemuun yhdessä hra Mashkevitshin kanssa, kun Rissanen avasi sanaisen arkkunsa.
Saksalaisen jääkäripuvun, jossa hänen karkuritoverinsa saavat olla kaiken aikaa, on hän aikoja sitten heittänyt yltään, esiintyen kävelypaikalla siistissä sivilipuvussa sekä kylmillä ilmoilla muhkeassa turkissa. Kaiketi hra Mashkevitshin lahjoja suosikilleen.
Toista tuntia lukea paasaa meille tällä kertaa suuriääninen miestulkki hra Mashkevitshin roskakokoelmia, minkä jälkeen me jälleen saamme hajaantua koppeihimme. Mutta jatkoa ei seuraavina päivinä tule ja me saamme kuulla, että sekin on lykätty epämääräiseksi ajaksi. Jotakin tämä kaikki tietää!
Kun minä kielsin, pisti hän eteeni kolmannen valokuvan, jossa näin itseni sotilaspuvussa erään toverini kanssa istumassa maassa lepäävän lentokoneen siivellä. En käsitä kuolemaksenikaan, kuinka siitä on valokuva voinut joutua Mashkevitshin huostaan. No, minä en ollut millänikään, vaan väitin sitä jälleen santarmivehkeeksi. Pahasti te olette kiinni, pääsee minulta huomaamattani.
Mutta pian hänen mahdolliset epäilyksensä kuitenkin haihtuvat, kun minä edelleen sanon hänelle terveisiä Vuokselta ja H:lta, joita kerron joka päivä tapaavani Mashkevitshin pöytäkirjoja meille luettaessa. H. oli levoton, kuullessaan teidän tänne tulostanne, jatkan puheluani, ja hän pyysi minua tiedustelemaan teiltä, oletteko tunnustanut mitään?
Onko se Wilkuna? kysyy hän ja kun minä olen myöntänyt, esittää hän itsensä: Minä olen se aina mainittu ... ja kun hän on maininnut nimensä, tiedän että edessäni seisoo mies, jota vastaan miltei jok'ainoa Mashkevitshin pöytäkirjoista sisälsi ilmiantoja, mutta joka itse ei myöntänyt tietävänsä tämän taivaallista asioista, joista häntä syytettiin.
Kun häntä taas moniaan päivän kuluttua käytetään Mashkevitshin luona, kertoo hän sieltä palattuaan: Kun Mashkevitsh ei luvannut minun siskoani tavata, uhkasin minä ruveta syömälakkoon. No mitäs Mashkevitsh? Sanoi että vaikka olisin syömättä niin kauan kuin kuolen, niin hän ei anna siihen lupaa. Mutta saadaanpahan nähdä! Aiotteko panna lakon toimeen? Heti paikalla.
Moniaan tunnin kuluttua noudetaan V. Mashkevitshin luo ja minä näen hengessäni, kuinka tämä istuu virkahuoneessaan ihastuksen ja jännityksen vallassa, kun tuo kaikesta päättäen paljossa mukana ollut pojan vekara vihdoinkin avaa tietoaarteensa. Mashkevitsh oli hyvillään ja tarjosi tupakkaa, kertoo V. palattuaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät