Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Otanpa siitä selvän huomenna, sillä tietystihän näitä kuulusteluja jatkuu vielä monta päivää ja hän kajoaa joka asiaan, mihin santarmitkin. Mutta päivät alkavat kulua kaikessa rauhassa eikä minua sen koommin viedä Mashkevitshin eteen. Mieltäni kaivelee joka päivä vastalause. Mitä tehdä?
Mashkevitshin tapoihin kuuluu käyttää nälkää ja muita epäinhimillisiä keinoja hermostuttaakseen vankejaan ja saadakseen heidät siten tunnustamaan. Jussi V:tä pitää hän ulkoasun perusteella arvatenkin yksinkertaisena ja heikkoluontoisena maalaispoikana, johon hän luulee noiden barbaaristen keinojensa piankin tehoavan.
Niin, olihan eräs suomalainen nähnyt hänet istuskelemassa hra Mashkevitshin virkahuoneessa, hampaissaan tämän hopeisesta kotelosta saatu savuke! Rissasen kopin akkuna toisessa kerroksessa tulee piankin suomalaisten keskuudessa tunnetuksi ja vasten tahtoaankin kääntää jokainen heistä katseensa sitä kohti.
Sellaiset asiat vuotavat vankilan muurien sisältä väkisinkin ihmisten tietoon ja he tietävät kyllä, että me suomalaiset olemme hyvin kärkkäitä lyömään hätärumpua ympäri Europan. Aamulla olen heti teen jälkeen juttelussa V:n kanssa. Minnekä teidät illalla niin myöhään vietiin? Mashkevitshin luo. No mitä sillä nyt oli teiltä urkittavana? Kysyi, tunnenko metsänhoitaja L:n.
Tunsitteko häntä? En. No mitäs vastasitte Mashkevitshin lupauksiin? Vastasin, että jos minä nyt tosiaankin tietäisin noista asioista, joita te minulta utelette, sekä kertoisin niistä teille, niin olen minä varma, ettette te kuitenkaan laskisi minua vapaaksi, sillä milloin te venäläiset olette meille suomalaisille lupauksenne pitäneet? Se oli oikein! Mutta mitäs Mashkevitsh siihen tuumasi?
Iloiset naurunpurkaukset keskeyttävät välistä puheenturinan ja nuorukaisten kelmenneille poskille alkaa puna nopeasti palata. Oletteko kuullut minkälaista unta Nissinen oli nähnyt viime yönä? kysyy joku. No minkälaista? Hän oli ollut olevinaan Mashkevitshin puheilla ja kysynyt, milloin meidät suomalaiset päästetään täältä pois.
Tämän jälkeen askartelee hän hetkisen ääneti, kääntyy sitten äkkiä puoleeni ja sanoa leimauttaa: Juho K. on Lochstädterin leirillä Saksassa ja ilmoittaa, että te olette hänet sinne lähettänyt. Olen varautunut ottamaan vastaan mitä yllätyksiä tahansa ja siksi tunnenkin, että kasvoni eivät värähdäkään, vaan minä kestän aivan tyynesti hra Mashkevitshin vaanivan katseen.
Muutamana iltana, kun minä olin jo asettunut makuulle, avataan V:n kopin ovi ja hänet viedään jonnekin. Minnekä ne häntä näin myöhällä veivät? kysyy toverini kummissaan ja istahtaa vuoteeni reunalle. En tiedä. Ehkä Mashkevitshin luo. Mutta miksi näin myöhällä?
Toinen kysymys on, piileekö siinä joku tarkotus, että hänet on työnnetty minulle koppitoveriksi. Eihän vain tämä vasta ilmestynyt "tavarissi" ole Mashkevitshin miehiä, jonka tehtävänä vallankumoukselliseksi naamioituneena on urkkia minun asioitani?
Ne ovat tietysti murroskauden ilmiöitä nekin. Ovathan suurlakon jälkeiset ajat meuroneet kansaamme syvimpiä pohjamutia myöten ja pintaa kohti on kohonnut paljon viljelemättömiä aineksia ja selkiintymättömiä päitä. Moninaisiin ajatuksiin antavat hra Mashkevitshin pöytäkirjat aihetta. Mutta tarjoavat ne toisinaan huvittavaakin kuultavaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät