United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !


Saksalaisen luonteen tulee jäädä saksalaisen luonteeksi. Olkoon se kaukana meistä, että tahtoisimme halveksia sitä erityistä lahjaa ja voimaa, jonka juuri meidän kansamme on osaksensa saanut Jumalan ijankaikkista valtakuntaa varten. Mutta oppia tahdomme me ja voimmekin paljon oppia toiselta puolen Englannin kanavaa.

Ja miks'ei voinut pormestari olla saksalaista juurta, kuten jo nimikin todisti, sillä vetipä saksalaisen Wallensteinin itsepäisyys kyllin pormestarillekin vertoja. Kun näin suuret historialliset henget kilpailivat päästäkseen pormestarin sukulaisiksi mitä osaa oli hänessä sitten enää suomalaisella lihalla ja verellä! Muistelikin pormestari isistään kaksi, vaikka tosin hämärätä, sukujohtoa.

Tapahtuu vääryys tälle kirjallisuudelle, jos siihen sovitetaan jonkun muun kansan kirjallisia mittapuita, samoin kuin tapahtuisi vääryys, jos ranskalaista kirjallisuutta arvosteltaisiin saksalaisen maun mukaan, taikka päinvastoin.

Berliiniläinen maanmieheni vei minut sitten "Sailors-Repose'en", jossa englantilainen isäntä otti sangen ystävällisesti vastaan saksalaisen pastorin. "Teidän täytyy tänä iltana saarnata saksalaisille", sanoi hän. Eikä tässä auttanut mitkään estelemiset.

Ja kun saksalaisilla lääkäreillä jälkeenpuolenpäivän on vastaanottotuntinsa, jolloin neuvoja ilmaiseksi annetaan kärsiville, nähtiin ihmisiä joukottain sinne tulvailevan, ja kuulin niin tapahtuvan joka ikisen päivän. Tämä saksalaisen taidon ja rakkauden menestys ilahdutti sydäntäni. Saksalaiset ovat myöskin perustaneet monenmoisia oivallisia rakkauden laitoksia.

Koko maailmaa tasa- ja kaikenpuolisella rakkaudella käsittävä Kreikkalainen on elämän molemmat suuret puolet kuvannut yhtä suurella huolella. Sitä vastaan Saksalaisen idyllikin, vaikka sen peri-ajatuksena onkin uskollinen rakkaus, rehoittelee tappelutanterilla itäneenä, verillä kastettuna kukkana. Suomalainen puolestaan melkein näkyy kammoovan tappelujen, veritöitten kuvaamista.

Niin, anteeksi, sanoi Johannes. Minä en tiennyt varata enemmän aikaa itselleni. Sepä ikävää, virkahti Signe nyreästi. Me istuimme niin hauskasti tässä. Joku kohtaus? Niin, minulla on kohtaus. Naisten kanssa? Oikein arvattu, naisten kanssa, hymyili Johannes. Hän muisti, että hänhän todellakin oli luvannut tänä iltana istua ulkona saksalaisen emäntänsä ja tämän tyttären kera.

"Saksalaisen täytyy kolme kertaa kääntyä, nimittäin ensiksi täytyy hänen kääntää päänsä, toiseksi rahakukkaronsa ja kolmanneksi sydämensä", niin sanoi muuan Englantilainen, joka perin pohjin tunsi ja sydämestään rakasti saksalaisia. Yhtä kaikki, englantilainen lienee ollut viisas mies; kuitenkin on hänen sanoissansa kunnon määrä mielettömyyttä.

Se oli siinä kapean saksalaisen nenän yhtymisessä pehmeihin silmäosiin, sen sievässä kaareutumisessa, ja vielä teräväsärmäisessä etenevässä ylahuulessa. Molemmat huulet olivat tumman punaiset ja jyrkästi eroittuivat vaaleasta ihosta. Korvissa hänellä oli pienet ja hienot renkaiset.

Muoto ja taidekeinot ovat saksalaisen romantiikan aina »vuoren huipulla» olevasta linnasta saakka, joka »katsovi laaksohon» samoin kuin hänen toisessa suuressa isänmaallisessa ballaadissaan Runolaulaja.