Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
ILVO. Kiitän taattoni, emoni, Ylistän kotiväkeni. Koti kasvatti hyvästi: Tässä tummassa tuvassa, Näillä Pohjan pientarilla Ei ole lasta hemmoteltu: Kehtoani keikutellen Myrsky virsiä veteli. Omin neuvoin kun yritin Kätkyeltäni kävellä, Lankesinpa lautsan luona. "Autahan, emoni!" huusin. Emo lausahti hymyten: "Itse langeta osasit, Myös itse osannet nousta." Minä koitin ja kohosin. Kun kävin katajamäillä, Huusin: "Piikit pistelevät!" Emo lausui ja ivasi: "Sinä pistele takaisin!" Kun jokinoroa juoksin, Kosken porrasta kapusin, Pyysin: "
Pari silmänräpäystä vielä ja minä olin jälleen pinnalla. Pärskäytettyäni veden silmiltäni huomasin vuoren seinässä leivinuunin muotoisen ja miehen korkuisen onkalon, jonka pohja oli ainoastaan pari korttelia vedenpintaa ylempänä. Parilla vetäisyllä olin onkalon suulla ja vettä valuen kapusin sinne sisään.
Minä astuin alas rattailta, kapusin portaita ylös käsipuiden nojassa ja kuulin pienen Nellyni haukuntaa kun astuin ulkomaisen huoneen poikki ja lähenin lasi-ovea. Minä työnsin oven auki ja pieni lemmityiseni hyppäsi syliini. Ja nyt huomasin, että oli liian myöhäistä.
Minä kapusin kajuutan hujan hajan olevain huonekalujen yli ja kurkistin ristikosta makuuhyttiin; siitä tuijotti mr Clisfold, siniset silmälasit silmillä, minua! Suokoon Jumala anteeksi, että se ajatus tuli mieleeni mutta ei laivalla ollut ainoatakaan miestä, jota en ennemmin olisi suonut olevan elossa, kuin mr Clisfold!
Kapusin näet Tuileriesin portin korkealle jalustalle ... vastapäätä Hôtel des Pyramidesia ja ja...» »Juuri niin ... ja siitä huusitte te: eläköön kuningas! Nyt minä muistan... Te se siis olitte. Oi, kuinka se huvittaa minua... Te siis olitte ensimäinen, joka toivotitte meidät tervetulleiksi... Jospa te tietäisitte, kuinka hyvästi tuo huutonne minuun silloin vaikutti...»
Kulettuani jonkun sata tai sataviisikymmentä askelta tunsin käsilläni syvennyksen edessäni. Minä kapusin alas ja puhtaammasta ilmasta tunsin heti, että olemme tilavammalla paikalla. Kuulin seuralaiseni iskevän tulta piillä ja taulan punanen valo muuttui kirkkaaksi keltaiseksi vaharullan valoliekiksi.
Molemmat ne olivat noin kaksikymmentä jalkaa korkeat ja näyttivät ensi silmäyksellä mahdottomilta kavuta ylös. Vasta kolmannella, ja silloinkin vain noustuaan olkapäilleni ja ponnistettuaan niistä niin voimakkaasti, että luulin solisluuni taittuneen, hän pääsi ylös. Päästyään kivelle hän laski nahkavyönsä alas ja sen ja parin kivensyrjässä löytyvän pienen nikaman avulla kapusin hänen vierelleen.
Vaikka myrsky vielä oli hyvin raju, niin nyt kuitenkin vihdoin voin kuulla muutakin kuin tuulen kohinaa. Minä kuulin vähän väliä jonkilaista hankaamista ja jyskettä tuulen puolisella laivan kyljellä. Päivä valkeni, ja kun minä kapusin kannelle, lähdin ensin tuulen puolelle katsomaan mikä oli tuon jyskeen vaikuttanut.
sanansa nuo niin innostutti, että kapusin kaikin voimin jäljessänsä, sikskuin ma seisoin paasiparvekkeella. Istuimme tuohon kumpainenkin, kasvot päin itää, josta oli käynyt kulku; on usein ilo katsoa näät taakseen. Loin silmän ensin ala-äyrähille, ja sitten ylös, sekä ihmettelin, kun vasemmalta meihin paistoi Päivä.
sanansa nuo niin innostutti, että kapusin kaikin voimin jäljessänsä, sikskuin ma seisoin paasiparvekkeella. Istuimme tuohon kumpainenkin, kasvot päin itää, josta oli käynyt kulku; on usein ilo katsoa näät taakseen. Loin silmän ensin ala-äyrähille, ja sitten ylös, sekä ihmettelin, kun vasemmalta meihin paistoi Päivä.
Päivän Sana
Muut Etsivät