Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. toukokuuta 2025


Ma mietin: Ehk' on tapa vaakalinnun vain täällä erästää, ehk' ylenkatsoo muualta mitään kynsissään se kantaa. Näin sitten, liideltyään, laadeltuaan se kuinka salamana iski alas, mun tempas, kohotti mun tulen kotiin. Ja tuntui kuin ois tuli meidät syönyt; ja niin nuo liekit kuvitellut poltti, ett' tuokiossa unen valta päättyi.

niin tuolla alla tiivis tahdas kiehui, ei tulen voimasta, vaan Luojan parskuin partaille, tahmistuen joka kiveen. Näin sen, mut nähnyt siitä en ma muuta kuin kuplat, jotka pintaan kuohu nosti, ja kuinka kauttaaltaan se nous ja vaipui. Kun tuota tarkasti ma katsoin, Opas minulle huusi: »Varo itseäsija pois mun tempas siitä, missä seisoin.

On monta rinnan riemua ja monta mielen murhetta ja pettymystä pelkkää. Mut yks on juhla nuorten, oi, kun sotalaulut maassa soi, kun pitkin linjaa salamoi ja hengen miekat helkkää. Ja moni suihki säilä, jous, ja monta miekkaa maassa nous ja monta urhon rintaa. Mut yksi nousi nainen vaan, mi säilän tempas huotrastaan, min maine kulki kautta maan ja piirsi merten pintaa.

Ja annas, kului hetki, kaksi, hän nousi maansa mahtavaksi ja katsoi yli kansojen ja kohos korkeaksi: kun jalka maassa teutaroi, niin pilvet päätä piirsi, kun ääni kautta korven soi, niin kaiku vuoret siirsi. Hän tempas teräsjänterin nyt kalvan kankahasta ja ihmetellen nähtihin sen vanha loisto vasta: kun kuuhut paistoi kärjeltä ja tähdet lappealta ja päästä koitti päivän koi ja aamu kahvan alta!

Mut Hannu käsivarsin väkevin hän tempas Satakielen sylihin. Ja metsästä iyy-iyy-iaa soi helkkyen: tsha-tsha-tsha-tsha-tsha-tshaa! Ja ystävykset seisoi vastakkain ja viha leimus heidän silmissään. Sai Hannu viimein: »Flöjberg, lähdetään!» »Ooh, veikkoseni, Herran haltuun vain, jos kiire!» »Flöjberg!» »Mene hiitehen! Sun tähtes toista kertaa naisest' en ma luovu.» »Flöjberg

"Virka jo! jos et ja virka, Mitä tietää haluan, Tähän sinun jalkais juureen Oman vaimos ammutan." Toivat vaimon sotamiehet, Vaimon vastavihityn, Jolta sota tempas sulhon Kesken ensi syleilyn. "Puhu, Ferencz!" polvillaan hän Ryömi lemmittynsä luo, "Nuori olen, elo mulle, Elon ilo mulle suo! "Unhu, Ferencz! henkes oma Mulle kallis pelasta, Vapahina eläkäämme Täältä poissa kaukana!

Hän pöyhkien herjaa, röyhkeäpää, Ja joukkue riemuiten räyhähtää. On kuningas käskyn lennättänyt; Hovipoika on juossut ja palaa nyt. Hän kultia päällään kantaen tuo; On Jehovan temppelin ryöstöjä nuo. Käsin riettain kuningas tempas niin Pyhän maljan, mi reunaansa täytettiin.

Hänen silmässä kyynelet kiilsi, vapis ääni ja sylkytti syön ja hän hattunsa äkkiä tempas ja peittohon poistui yön. Hänen mentyä kotvasen aikaa oli huoneessa hiljaisuus: ei koskenut maljaan kenkään. Nous rintahan käskijä uus: sun kansasi nälkään nääntyy, sinä samppanjaa vain juot! Omatunto sun palkitseisi, jos heille summan suot.

Mutta miekan urho se heitti jälleen tähtiparvein taa sinitaivahalle, heitti kansalleen valon viittojaksi, soihduksi yössä. Ja on kuin ilma uusi taas hengähtäis yli maan. Paavo Cajander. Jo pääsi paistamahan Suomen päivä, jo pilvet pääsi pitkin juoksemaan ja väistyi Väinön maasta huolten häivä. Ja aamu uusi aaltoo halki maan, kuin virta, joka teljet tempas eestä ja vyöryy voitokkaana voimassaan.

niin tuolla alla tiivis tahdas kiehui, ei tulen voimasta, vaan Luojan parskuin partaille, tahmistuen joka kiveen. Näin sen, mut nähnyt siitä en ma muuta kuin kuplat, jotka pintaan kuohu nosti, ja kuinka kauttaaltaan se nous ja vaipui. Kun tuota tarkasti ma katsoin, Opas minulle huusi: »Varo itseäsija pois mun tempas siitä, missä seisoin.

Päivän Sana

olewanne

Muut Etsivät