Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025


MAUNU TAVAST: Etkö? Sallinet kuitenkin, että esitän sinulle mielipiteeni, sillä tämä asia on jo kauan ollut rakkain askar yksinäisille ajatuksilleni. Birgittalaisluostari?

Niin eriskummallisesti, niin puutteellisesti on ihminen rakennettu, ettei hän edes muista vanhuudessaan, millainen hän itse oli silloin, kun synti myllersi hänen sydämessään. ANNA: Ja tuo toinen on sen ijäti säilyttänyt. Tahdotko kuulla kuvasi, Maunu Tavast? »Hänen oppinsa ja puhtautensa maine oli suurempi kuin kenenkään. Kun hän julki liikkui, riennettiin kaikissa kaupungeissa häntä katsomaan.

MAUNU TAVAST: Minä tiedän, että sinä et kuulu niiden joukkoon. Mutta kuinka englantilainen kansakunta tuli valinneeksi juuri sinut tähän tärkeään ja kunniakkaasen toimeen? Ah, se on totta, kerroithan jo viime käynnilläsi olleesi kansakunnan rahanvartija... OLAVI: Niin, ja kansakunnan prokuraattori, ja yliopiston rehtori, ja... MAUNU TAVAST: Mitä? Rehtori?

ANNA: Minä en voinut vastustaa enää kiusausta, kun kuljin tässä kesäisessä yössä ja ajattelin, että minun pitäisi ijäksi jättää maa, missä synnyin, ja taivas, joka on nähnyt kevääni kukkaan puhkeavan. Minä suostun. MAUNU TAVAST: Kiitos. Ja sinä aiot luostariin, Elina? Onko se sinun oma vapaa tahtosi todellakin? ELINA: On, isä. MAUNU TAVAST: Kukaan ei ole sinua siihen käskenyt eikä kehoittanut?

Piispa Maunu Tavast: minä en ole niin korkeaan toimeen kelvollinen. MAUNU TAVAST: Se on ollut minun mieli-ajatukseni. Minä en ole kuullut enkä tiedustellut sinusta mitään, mutta minun sydämeni on sanonut minulle: Anna Lepaan neiti, on oleva se nainen, jonka käsiin voin luottamuksella uskoa hurskaan unelmani. ANNA: Pelkään, että hurskas unelmasi on sinut harhaan johdattanut.

Irene punastui häpeissään ja ujona istuutui taakseni. Vaihdoimme vielä muutamia sanoja. Eno laski leikkiä Irenen ujoudesta ja toivoi, että se vähitellen häviäisi. Minä en osannut juuri mitään sanoa. Hyvästellessä sanoi vielä kahvikuningas: Mr. Tavast, kun olette eurooppalainen, olen sentähden teille kertonut morsiamenne suvusta. Meillä Amerikassa se ei ole tavallista. Toivotan parasta onnea!

Mutta jos sallitte, palajan vielä kuulemaan teidän oppinutta keskusteluanne, hyvät herrat. MAUNU TAVAST: Olet tervetullut. OLAVI: Eipä suinkaan, rakas setä, eipä suinkaan. Jatkan mielelläni keskustelua, äiti, juuri teidän hurskaassa seurassanne. ANNA: Kiitoksia, kiitoksia nöyrimmästi. Minulla, nähkääs, ei ole siihen aina tilaisuutta, ei aina... Ellen häiritse siis, olen pian takaisin täällä.

MAUNU TAVAST: Hän tuottaa kunniaa nyt koko maalle ja Turun hiippakunnalle. Linnanvouti Pietari Karpalainen olkoon itse portilla häntä vastaan ottamassa. MARTTI: Kyllä, teidän korkea-arvoisuutenne.

Mutta teillä oli jotakin asiaa hänen korkea-arvoisuudelleen. Minä en tahdo estää teitä tehtäväänne suorittamasta. MARTTI: Teidän korkea-arvoisuutenne: siellä on eräs mies, David nimeltään, sama, jonka on kuultu yllyttävän kansaa Satakunnassa... MAUNU TAVAST: David? Täällä Kuusistossa? MARTTI: Niin. Hän on odottanut jo kauan, vaikka minä en ole tahtonut häiritä teidän korkea-arvoisuuttanne.

Mutta koska nuoren miehen mieli ei voi sodan raivotessa kotimaassamme kokonaan pysyä rauhallisissa toimissa, olen minä antanut hänelle avun, ja se on tämä hänen lapsuutensa ystävä Elina Tavast. Kirkkaan lähteen tavalla on Elina kääntävä poikani mielen pois maallisesta taistelusta ja tuottava hänelle sitä mielen levollisuutta, jota ilman ei kukaan voi tehdä rauhan töitä. Olkaa onnelliset!

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät