Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025


Irene punastui häpeissään ja ujona istuutui taakseni. Vaihdoimme vielä muutamia sanoja. Eno laski leikkiä Irenen ujoudesta ja toivoi, että se vähitellen häviäisi. Minä en osannut juuri mitään sanoa. Hyvästellessä sanoi vielä kahvikuningas: Mr. Tavast, kun olette eurooppalainen, olen sentähden teille kertonut morsiamenne suvusta. Meillä Amerikassa se ei ole tavallista. Toivotan parasta onnea!

Mutta Liisan mielestä ei lähtenyt koskaan hänen kaunis, ystävällinen katseensa ja tuo liikutus, mikä ilmausi silloin kun hän hyvästellessä nosti hänen siihen aikaan kolmentoista vuotiasta päätään, katsoi häntä silmiin ja sanoi: Näyttääpä kuin itäisi sinussa jotain hyvää, lapsi! Kun hän sai tiedon Liisan kihlauksesta ja häistä, lähetti hän mainitun leningin ja muita pienempiä lahjoja.

Toimenpiteistäni, herra lähetystön sihteeri, minä olen vain kuninkaalle tilivelvollinen, ja minä luulen, ettei teillä eikä kellään muullakaan ole omantuntoni kanssa mitään tekemistä, vastasi Görtz eikä noussut istuimeltaan, niinkuin kohteliaisuus noin korkeasukuista miestä hyvästellessä olisi vaatinut.

Ja vähän mietittyänsä sanoi: pankaa se sotaväkeen, kyllä ne siellä siltä puhdin ottavat, ja voihan se sitten päästä alaupseeriksi tai ehkä vääpeliksikin. Ja Kustaavan jo hyvästellessä lisäsi: minä kysyn asiasta everstiltä, ja ilmotan teille. Hyvästi. Oli vielä yksi, joka ei surrut tätä kapteenin onnettomuutta, ei surrut, vaan päinvastoin iloitsi.

Yhden hän ymmärsi, ja sen tunteen valtaamana hän kietoi kätensä Vernerin kaulaan. Minä rakastan sinua, hän kuiskasi. He olivat saapuneet perille. Hyvästellessä sanoi Arnold Esterille epävarmana kuin neuvoa kysellen: Menisinköhän pistäytymään hotellissa. Ompahan vielä iltaa mennä kotiinkin. Mene toki. Saatpa vielä yksin kotonasikin olla. Kaksi viikkoa, vastasi Arnold ilosemmin.

Mieli oli keveä, ja viisi päivää levänneet jalat tuntuivat vieläkin keveämmiltä, joten metsäiset kankaat ja joen virtaiset niemet toinen toisensa perästä jäivät jälelle. Mielessä oli vaan kolmen peninkulman taival ja emännän hyvästellessä sanotut leikilliset sanat: "Hukuttakaahan siellä vaan itsenne ja tulkaa sitten huoletta kotiin."

Vanhemmat ihmiset hymyilivät hiukan, kun hyvästellessä ei meidän Iidan ja minun kättelystä näyttänyt loppua tulevankaan, mutta hymyilivät suosiollisesti, niinkuin viattomasti leikkiville lapsille. Hän heilutti vielä liinaa veräjän pielessä, kun kärryt tienkäänteessä vierivät näkymättömiin. Ja minä vilautin valkoista lakkiani. Se oli tukalata matkaa.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät