Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
1 SENAATTORI. Luolalleen vie meidät. Ateenalaiset toimeks antoi meille Puhua hänen kanssaan. 2 SENAATTORI. Sama aina Ei ole ihminen. Noin hänet muutti Surut ja aika; ajan hellä käsi Voi onnen kääntää taas ja hänet muuttaa Viel' entiselleen. Luokseen meidät saata, Käy sitten, miten käykään. FLAVIUS. Täss' on luola. Tydytys olkoon, rauha! Timon, Timon! Tääll' ystäviä on.
Haa kovarintaista kuin minua Ei kuule eikä anna vastausta, Vaikk' oli äänensä niin rakas mulle! Täss' äsken levollisna lepäsi Hän, niinkuin luonto lepää tyvennä Ja rauhallisna kevät-aamusilla. Kuink' usein olen häntä katsellut Täss' ilosilmin! Saanko milloinkaan Nyt enää nähdä häntä? Saanko? Ah! En koskaan! Ilmar parka!
PERCY. En, isä hyvä; sit' en unhottanut, Mist' ikänä en tiennyt: tietääkseni En ole eläissäni häntä nähnyt. NORTHUMBERLAND. Nyt tuntemaan hänt' opi; täss' on herttua. PERCY. Arvoisa herra, apuani tarjoon: Se viel' on nuori, uusi, avuton, Mut auttavammaksi ja taatummaksi Sen ikä kypsentää ja vakaannuttaa.
Ja hän tunsi tuskan, kammon, ja hän lauloi uudellensa: Voima täss' ei paljon auta, usko auttaa enemmän. Tehköön, kell' on eessä hauta, tilin kanssa elämän. Yksin seison Suomen suossa, laulun valtaa vartioin, itse synnin syvän vuossa immen kuvaa ihannoin. En ma tiedä, koska kuolen. Totta toinen jatkaa työn. Tuolla puolen riemun, huolen seison, laulan sekä lyön.
Oi kuullos immyt, sä armahainen, Täss' on sun sulhosi kaunokainen, Hän sua laulain nyt tervehtää Ja morsiusseppele sulle jää. K
André ei tätä kuitenkaan huomannut; sillä kun hän käännähti sinne päin, oli se jo laattiahan tähdättynä. Andrén kasvot muuttuivat vihaa ilmaiseviksi. Täss' erinäisessä tilassa pääteltiin ja jopa tuomittiinkin: "ei ihmettä, että tuo mies voipi viluun kuolla! Tuommoisen vaimon kanssa täytyy semmoisen runoilijaluonteen joutua kuolon kaltehelle.
CASSIUS. Huomenta, Brutus! Liian rohkeit' ollaan; Yörauhaas kenties häiritsemme? BRUTUS. Tunnin Jo ylhääll' olen ollut, valveill' yön. Nuo miehet tunnenko, jotk' ovat kanssas? CASSIUS. Kyll', ihan kaikki; heiss' ei ole yhtä, Jok' ei sua kunnioittais; kaikki toivoo Ett' itsestäsi sull' ois sama luulo, Mi joka kunnon roomalaisell' on. Täss' on Trebonius. BRUTUS. Tervetullut tänne.
Sen vuoksi juur' ei Valpur häntä nähnyt Ei moneen ikävöintävuoteen eik' Ois, jalo Hakon, nähnyt milloinkaan, Joll' ei se Jumala, jok' uskollisen On lemmen hellä turva, mulle tietä Ois kautta kirkon pyhäin kaarrosten Luo Valpur immen luonut. HAKON. Mitä sanot? AKSEL. Isällisestä Hadrianon kirjeestä Täss' otteen sulle annan; hänen itse Kirjoittamansa sai jo arkkipiispa.
Täss' ollaan molemmat mieltä vailla, minä niin hyvin kuin sinäkin. Etkö sinä huomaa mahdottomuutta? Jos sinä kokisit malttaa mieltäsi! Sinä olet pois suunnalta. KLAARA. Pois suunnalta! Inhottavaa! Brackenburg, te sitä olette pois suunnalta.
Tapaanpas minä vihdoin parisen, jotk' eivät vielä ole kursoon mataneet. JETTER. Tee meille niin hyvin, ja mene matkaas'! VANSEN. Tn ette jnur' ole kohtelijas. RAKENNUSMESTARI. Täss' ei, maar, olekaan aika kursailla. Syyhyttääkö taas selkänahkaanne? Joko siit' on äsköinen kylpy haihtunut? VANSEN. Kysy sotamiehen haavoja!
Päivän Sana
Muut Etsivät