Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Hänessä varmistui yhä se käsitys, että sahan mies oli laskuissaan erehtynyt kymmenellätuhannella. Tämä havainto kiihottaen hermostutti. Siinä oli kymmenentuhatta kämmenen päällä tarjolla! Pitikö se ottaa, vai? Tämä on kauppa. Heidän on oma asiansa katsoa eteensä. Hänen ei ole velvollisuutensa siitä huomauttaa. Ja kun kauppa on tehty, on se kuin surma, peruuttamaton.
Kun sitten kuulin, että Johannes täällä oli pistääntynyt väliin, ja että sinä olit aikeessa mennä hänelle, niin jouduin semmoiseen raivoon, etten tiennyt mitä tehdä. Jätin kaikki siihen paikkaan ja läksin suoraa päätä tänne. Enkä lähde täältä, ennenkuin asiat ovat selvillä. Sen toisen ajan tieltäni pois, vaikka surma minut nielköön. ANNA LIISA. Siihen ei ole sinulla valtaa.
Minä emäntäsi murhasin, kauniin hämärän immen, joka kuitenkin paimenensa leipään leipoi kiven ja orjaksi nimitteli häntä. ILMARI. Pahoja töitäs luetella mielit? KULLERVO. Surma ja kuolema! hän kehnoksi orjaksi mua haukkui ja olipa tämä kuin jääkylmää vettä tulikuumaan kattilaan ammentaa: vereni kuohui, hiukseni pystyyn nousit ja maa ja taivas pimenivät silmissäni.
Tuossa tuokiossa oli hän jo kadonnut palavaan saunaan ennen kuin kukaan ehti estää, niinkuin varmaan olisivat tehneet, jos olisivat ehtineet. "Tapasi se nyt surma surman viimeinkin", sanoi muurari. "Häpeä konna! ja ole edes vaiti", tiuskahti Tyynelän Maija vihaisesti. "Hän oli sittenkin kymmentä vertaa parempi mies kuin sinä, joka et sormeasikaan nostanut, vaikka olet terve, kuin pukki."
Kaiken yötä kaikui korvissani tuo huuto, minusta oli kuin olisi vähän päästä ovi auennut, mutta en uskaltanut jäsentäkään liikauttaa vielä vähemmin sinnepäin katsoa: se oli surma, joka minua haki. Voi, voi kuitenkin, mitä kaikkea pitää viheliäisen ihmisen kokea!" "Jaa, jaa, älkää muuta sanoko!" myönsi toinen.
FAUST. Oi miksi konsana synnyin mie? Pois! tai heti surma teidät vie! Turhaa siekailusta ja jaaritusta! Jo korskuu orhiparini musta. Koht' aamu sarastaa! MARGAREETA. Mikä hirviö maasta kohoaa! Tuo! tuo!
Heti kun surma oli hiukan harventanut tungosta, Garthwaite, joka yhä piteli minua kädestä, johti pienen joukon jäljellejääneitä erään konttorirakennuksen avaraan porttikäytävään. Siellä käytävän perällä meitä ahdisti ovia vasten huohottaen tungeksiva, hengästynyt ihmislauma. Me jäimme hetkeksi tähän asentoon voimatta hievahtaa paikoiltamme.
Hän oli, niinkuin tiedämme, syypää pienen Kaarlen katoomiseen tahi surmaan; mutta että Matti niin pikaan tekisi tehtävänsä, sitä ei ollut kapteeni osannut ajatella. Matti oli saanut luvatut rahat. Kapteeni oli antanut ne hänelle, uskaltamatta kysyä, miten surma oli tapahtunut; sillä siitä, että poika oli surmattu, että hän oli mereen upotettu, siitä oli kapteeni vakuutettu.
Rikosko syöstä surman salamajaan, Ennenkuin surma noutaa? Mitä teette? Uljuutta, naiset! Sun mik' on, Charmiana? Ylevät immet! Nähkääs, hyvät naiset, Lopuss' on öljy, lamppu sammunut! Miehuutta, naiset! Ensin ruumis hautaan, Sitt' ylväs, suuri, roomalainen teko, Ett' ylpeillä saa meistä tuoni. Tulkaa! Tuon jättihengen maja nyt on kylmä. Oo, tulkaa, naiset!
Tuon emo sanoiksi virkki: "Elä itke piikaseni, Jos surma susia työnti, Lempo karhuja kuletti, Söivät lehmäsi leholta, Vasikkasi varvikolta!
Päivän Sana
Muut Etsivät